Blogin kirjoittaminen on ollut pitkään tauolla, enkä jaksa alkaa kevään ja alkukesän kisoista kirjoittamaan, joten hieman SM :stä ja Ruotsin kisareissusta tekstiä.
SM:ssä selkeät ja yllättävät ja harmittavat virheet tapahtui Z:ssa jossa istuminen jäi tekemättä sekä hyppynoudossa Tärppä kolautti takasin tullessa esteeseen.
Z:ssa järjestys oli maahan, seiso, istu. Maahanmeno oli melko hidas, seisominen ok mutta näytti hieman epävarmalta videolta katsottuna. Istuminen oli siten että edessä oli ruutu ja luoksetulo kehä, en tiedä olisiko siitä häiriintynyt jotenkin? Seuraamisessa ei ollut niin läsnä mitä treeneissä on ollut. Luulen että isoin jähmeyden aiheuttaja oli mun jännitys, eka kehä ja eka liike ja muistan jännittäneeni enemmän kuin muissa. Arvosana 6.
Hyppynoudossa kolautti hieman takaisin tullessa. Arvosana 8
Tunnari meni hienosti, siitä 10. Otti heti omalla tultuaan sen suuhun ja lähti ripeästi palauttamaan.
Ruutu meni omasta mielestä hyvin. Jouduin toki antamaan pysäytyskäskyn melko aikaisin. Arvosana 8.
Luoksetulon stoppi Tärpäksi aika hyvä ja maahanmeno hyvä. Silti yllätyin että saatiin 8,5 , itse en olisi antanut niin paljoa.
Kakeen valmistelin jotenkin huonosti, Tärppä ei ollut kunnolla läsnä perusasennossa ja ei mennyt ekalla käskyllä maahan. Joten lisäkäsky siihen. Seiso-istu vaihdossa hieman tuli eteen. Arvosana 9, joka selittyy tuomarilla.
Kauko-ohjaus hyvä omasta mielestäkin. Siitä 10.
Seuraaminen oli videolta katsottuna aika kivannäköistä siihen verratuna mistä ollaan lähdetty. Edelleen se on kuitenkin meidän isoin työstettävä liike. Arvosana kuitenkin 8.
Paikka istuminen 9, oli ollut levottoman näköinen ja kerran liikuttanut toista etujalkaa.
Paikka makuu ilmeisesti hyvä, arvosana 10.
************************************************
Kunnon reissussa pitää olla aina isompaa tai pienempää säätöä ja tätä kaavaa mekin noudatettiin. Ruotsin kisat oli vähällä jäädä alkuunsa kisaamatta. Perjantai aamuna oltiin Ruotsissa ja tarkoitus oli viettää päivä huvipuistossa lasten kanssa. Sitä ennen lähdettiin käyttämään koirat kävelyllä kivalla niitty/puistoalueella ja saivat juosta vapaana. Takaisin päin tullessa Tärppä alkoi yhtäkkiä pahasti ontua toista etujalkaansa. Kannettiin se autoon ja se ei halunnut juuri ollenkaan laittaa painoa jalanpäälle. Ainoastaan hieman varpaille. Rannetta ei halunnu ollenkaan taittaa. Lähdettiin äkkiä metsästämään kylmäpakkausta. Apteekki joka löydettiin aukeisi vasta hetken päästä jotrn ensiavuksi Marko meni hotelliin kastelemaan pyyhettä kylmällä vedellä. Kun apteekki vihdoin aukesi siellä ei ollut lainkaan kylmäpakkauksia! Onneksi kauppa oli vieressä ja sieltä sai pakastehernepussin. Kylmä selvästi auttoi, mutta pientä turvotusta tuntui olevan ranteessa. Onneksi olin ottanut laserlaitteenkin mukaan ja hoidin myös sillä rannetta. Ajettiin palan matkaa ja Uppsalasta taas etsittiin apteekkia että saadaan uudelleen kylmättyä jalkaa. Päivä kuluikin paljon Tärpän jalan hoidon merkeissä, onneksi sentään päästiin lasten kanssa edes vähän huvittelemaan Furuvik nimiseen paikkaan joka oli lähellä kisapaikkaa ja meidän hotellia. Illalla jo Tärppä liikkui ontumatta ja päästiin osallistumaan viikonlopun kilpailuihin.
Ruotsissa kisaaminen oli jännää, on aivan eri kisata tokossa ulkomailla entäkuin agilityssä. En muista koska olisin jännittänyt kisoissa niin paljon kuin Ruotsissa ekana kisapäivänä. Musta tuntui että lähes kaikki mun energia meni siihen että ymmärränkö mitä puhuvat mulle kehässä :). Ehkä se oli syynä siihen että Tärppä paikalla makuusa pomppasi istumaan heti kun menin piiloon, sitä se ei ole koskaan tehnyt treeneissä eikä kisoissa. Ykkönen jäi yhden pisteen päähän. Sunnuntaina oli jo paljon helpompaa, liikkuri oli eri ja paljon selkeämpi enkä joutunut lähtemään ekana kuten lauantaina.
Agilityssä kisatessa on saanut tottua että Ruotsissa ei ole niin pilkun tarkkaa tuo sääntöjen noudattaminen. Ja tietenkin joitain muitakin sääntöjen puitteissa olevia eroja siellä on. Tässä muutamia mitä tuli meidän käymissä kisoissa vastaan :)
- seinällä ollut lähtölistan näköinen osallistujaluettelo ei ollutkaan lähtölista. Lähtöjärjestys arvottiin ainakin meidän näkökulmasta erikoisella tavalla. Ensin tuomari ja liikkuri piti jonkinlaista kilpailun avausta ja sitten luulimme että alkoi jonkinlainen arpajainen :). Pöydälle oli levitetty erilaisia kirjoja ja siitä jokaisen piti vuorollaan käydä hakemassa itselleen yksi. Kävin vuorollani hakemassa omani ja kohta multa kysytiin että mikä numero? Hetki ihmeteltiin kunnes tajuttiin että kappas pitää avat kansi siellä oli post it lapulla kilpailunumero :). Mulle pahin mahdollinen kun ei pääsisi näkemään yhtään suoritusta ennen omaa.
- Liikkeiden alussa liikkuri joko ilmoitti että liike alkaa, kysyi vanhaan tapaan oletko valmis tai sitten ei kumpaakaan noista vaan aloitti liikkeen käskytyksen.
- Seuraamisessa ennen paikalla käännöksiä liikuri sanoi jonkun lauseen joka tarkoitti että seuraavaksi tehdään paikalla käännöksiä ja sitten käskytti mitä tehdään. Samoin oli sivu- ja eteen- ja taakse siirtymisssä.
- Ruudussa tuomari sakotti lauantaina puoli pistettä kun ruudusta kutsuttaessa käskyn ajaksi käänsin pään, sunnuntaina vähensi siitä kokonaisen pisteen.
- lauantain liikkuri käänteli kauko-ohjaukset kylttiä siten vaihdot oli istu-seiso-maahan-istu-seiso-maahan. Eli seiso-istu jäi tekemättä. Osa kilpailijoista teki kuitenkin tuon seiso-istu vaihdon vaikka sitä liikkuri heille ei näytänytkään ja siitä sai yhtälailla pisteitä :)
Toimitsijat ja kilpailijat olivat kaikki hyvin ystävällisiä ja avuliaita joten oli kiva paikka kisata.
