sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Jotain muuta kuin eläinten koulutusta

Pitkä aika on kulunut edellisestä päivityksestä koska meidän elämä muuttui yhdessä pienessä hetkessä. 8.10. Marko joutui pahaan auto-onnettomuuteen jossa auto meni kovasta vauhdista päin kalliota. Kaikki mahdollisuudet kaikkeen paljon pahempaan oli täydelliset, kuin ihmeen kaupalla Marko selvisi tilanteeseen nähden hyvin pienellä joskin toipuminen on vielä vaiheessa.

Tuo päivä ja ensimmäinen viikko onnettomuudesta tulee olemaan varmasti sellainen jonka muistaa lopun ikänsä. Kaikki ne monet tunteet joita silloin eli ja kävi läpi. Ensin se epätietoisuus mitä on tapahtunut kun Marko ei ollutkaan ilmestynyt hallille kouluttamaan eikä ollut kotona saati vastannut puhelimeen, hätäkeskukseen soitto, lapsen (ja itsensä) rauhallisena pitäminen ja kysymyksiin vastaaminen vaikka itselläkin hätä oli suuri, vastaaminen puhelimeen kun numerosta tunnistaa puhelun tulevan Tays:sta, puhuminen teho-osaston lääkärin kanssa ja muutaman sanan vaihto Markon kanssa, teho-osastolle ajaminen ja monet yksinäiset hetket ja ajatukset ensimmäisen viikon aikana kun Marko oli sairaalassa. Uskomatonta miten sitä muistaakin etenkin tuon ensimmäisen päivän niin tarkasti ja sitä ajatellessa tulevat silloin koetut tunteet vieläkin hetkessä pintaan.

Ja sitten se mitä en ollut tajunnut meillä olevan. Kaikki meidän uskomattomat ystävät ja tuttavat ja niiden määrä jotka olivat valmiita auttamaan meitä, se on jotain aivan uskomatonta. Se on jotain sellaista jota ajatellessa aina tulee mieleen että toivottavasti itse osaan olla yhtä arvokas ystävä silloin jos joku meidän ystävistä tarvitsee apua. Koskaan me ei pystytä kiittämään tarpeeksi kaikkia niitä monia monia ihmisiä jotka meitä auttoivat, mutta toivottavasti he kaikki ymmärtävät kuinka tärkeitä he ovat meille. Lämmin kiitos teille kaikille ihanille ihmisille <3

Heti ensimmäisenä iltana Janita otti muhun yhteyttä ja tarjosi apua koulutusten pitämiseen. Ensimmäinen ajatus oli että en mitenkään voi ottaa tuollaista noin isoa apua vastaan. Koska onhan se valtava panostus tulla pitämään meidän kokoillan koulutukset ja vielä Turusta. Onneksi Janita jaksoi tyrkyttää apua ja jauhaa asiasta niin kauan että suostuin. Siinä kohtaa en osannut järkevästi ajatella että en olisi itse mitenkään pystynyt pitämään yhtään mitään koulutuksia. Sen lisäksi että Janita lupautui pitämään itse yhden illan koulutukset hän teki ison työn ja järjesti huippukouluttajat usealle päivälle jota nyt en edes muista kuinka monta päivää niitä olikaan. Silloin oma elämä pyöri arjen pyörittämisessä. Mintun hoitamisessa ja hänen kanssa olemisessa, koirien, kissojen, hevosten ja kanojen hoitamisessa, sairaalassa Markon luona käymisessä johon matkoihinkin meni lähes kaksi tuntia päivässä.

Mun päivät koostuikin ekan viikon aikana siitä että aamulla nukuin ja tai ainakin yritin nukkua niin pitkään kuin Minttu jonka jälkeen oli vuorossa eläinten hoitamiset ja Mintun kouluun saaminen josta taisi joka päivä myöhästyä mutta päätin että en ota siitä stressiä kunhan pääsee välillä edes hetkeksi kouluun jotta hänen arjessa olisi jotain "normaalia". Ekaluokkalaisten koulupäivät ovat tietenkin lyhyitä varsinkin kun menee vielä myöhässä joten vietyäni Mintun kouluun mulla oli hetki aikaa edes vähän lenkittää koiria, hoitaa lisää muita eläimiä ja tehdä jotain pakollisia kotitöitä. Muistan että ajattelin että nyt pitää olla tarkkana että muistan pestä pyykkiä että Mintulla on puhtaita vaatteita kouluun. Meillä ei ole varmaan koskaan ollut pyykkikori niin tyhjillään kuin mitä silloin :). Kun Mintulla loppui koulu niin lähdimme suoraan Markoa katsomaan. Minttu oli hetken sairaalassa mukana että pääsi näkemään Markoa, mutta jotta itse sain olla kauemmin sairaalassa mitä Minttu olisi jaksanut olla niin Minttu vietti loppuillan välillä Amandan Hennan ja välillä Takut-Katrin perheessä :). Mahtavaa! Kotiin palasimme Mintun iltapalan aikaan aikaan ja jonka jälkeen lapsi pian nukkumaan että pääsi taas hoitamaan kaikki eläimet. Iltapäiviksikin riitti apua, Kati, Maarit ja äitini kävivät kukin vuorollaan antamassa hevosten päiväheiniä, suorittamassa koirien ulkoilutuksia ja lenkityksiä jne. Ilman heitäkään en olisi selvinnyt!

Sitten Vammalan Mustin ja Mirrin Rita otti ohjat käteen meidän kotiavusta! Rita toi meille hevosten puruja sekä koirien pakastelihoja ja ne valmis mix-ateriat oli ihanan helppoja. Normaalisti kun tehdään koirien kasvissoseet itse. Tuossa tilanteessa jo tuo Vammalaan ajaminen ja itse noiden hakeminen olisi ollut suuri voimainponnistus joten tuo oli todella iso apua. Rita myös organisoi sen että me saatiin Mintun kanssa syödä ihania ruokia, Hannan makaroonilaatikkoa sekä Hennan kinkkukiusausta sekä kanavuokaa.

Sitten myös uskomaton määrä ihmisiä enemmän tai vähemmän tuttuja ihmisiä olivat valmiita tarjoamaan apua, moneen viestiin mulla on jäänyt vastaamatta mutta iso kiitos jokaiselle avun tarjoajalle! Jokainen niistä on lämmittänyt mieltä!

Niin oma lukunsa oli muutamassa päivässä järjestetyt hyväntekeväisyys agilitykilpailut jotka järjestettiin meitä varten. Kaikki yksityiset ihmiset ja yritykset  jotka lahjoittivat sinne palkinnot, kaikki kisojen järjestelijät, osallistujat jne. Jotenkin tuntuu niin epätodelliselta että tällaista tapahtuu meille! Maailma on täynnä hyviä ihmisiä.

Sitten oli vielä se hallinvuokraaja porukka jota Misa järjesteli! Sekin uskomatonta, miten te edes keksitte tuollaista!

Ja sitten Sari, joka Markon kotiuduttua kuskasi mulle tikkien poisto ja haavanhoitovälineitä niin sain Markon haavoja hoidettua ilman että olisi tarvinnut lähteä itse tarvikkeita metsästämään ja tietenkin sain hieman päivitystä ja tukea haavanhoitoihin. Edellisistä onkin kulunut lähemmäs kahdeksan vuotta :)

Yhdessä todella tärkeässä roolissa oli kaikki ystävät joiden kanssa puhuin puhelimessa monenlaisia asioita. Ensinnäkin Jenni ja Kati, oli huomattavasti mukavampi ajella tapahtumailtana teholle Markoa katsomaan kun sain puhua teidän kanssa. En edes tiedä miksi silloin teille soitin, mutta te tulitte mulle ekana mieleen. Mutta tehän ootte mun tays-tukihenkilöt. Jenniähän voisi sanoa meidän perhelääkäriksi. Sitten tietenkin Suski sekä Mikko ja Mari, joskus yksikin puhelu voi merkitä todella paljon!

Tällaisissa tilanteissa kun normaali arki särkyy aina tajuaa kuinka merkityksellisiä kaikki omat eläimet ovat, ihmisystävien lisäksi. Tällä hetkellä meillä on kahdeksan koiraa ja joku ulkopuolinen saattaisia ajatella että eikö edes puolet vähemmän riittäisi tai voisiko niistä jonkun antaa hoitoon edes tällaiseksi hetkeksi. Mutta ulkopuolinen usein näkee vain sen kaiken vaivan ja työn mitä eläimet aiheuttavat. Itse taas asian kokee tällaisina hetkinä niin että se olisi viiminen asia millä tuossa tilanteessa omaa "työtaakkaansa", jos sitä voi edes sellaiseksi sanoa, pienentäisi. Itselle jokaisen koiran kanssa on oma historia, yhteiset onnistumisen hetket ja sitä jotenkin tajuaa kuinka valtavan tärkeitä ne jokaikinen ovat. Sitähän sanotaan että ryhmässä on voimaa ja se pätee täydellisesti myös tasapainoiseen kuin yhteen hiileen puhaltavaan laumaan koiria. Ne vain tuovat omalla olemassa olollaan voimaa ja jakavat sitä ympäristöönsä. Illalla sohvalla istuessa ja katsoessa kahdeksan energisen koiran lepäävän täydellisen levollisena se rauhoittaa mieltä, ihan väkisin.

Ja pakottivathan nuo meidän eläimet pitämään tietyistä arjen rutiineista kiinni, se tekee tietenkin hyvää normaalin arkeen mutta erityisen tärkeäksi se muodostuu poikkeustilantiessa. Hevoset ja kanat hoitaakseen on ihan pakko lähteä ulos siinä missä koiria voisi täällä maalla vain laskea omineen pihalle. Vaikka usein se siinä tilanteessa jurppii niin varmaa on että takaisin sisälle tulee ihan aina paremmalla mielellä, eikä siksi että pakollinen homma on suoritettu vaan siksi että yksinkertaisesti vaikkapa yhden 500 kiloisen rauhallisen, tasaisesti rauhallisesti hengittävän, lämpimän eläimen halaaminen rauhoittaa kummasti.



Nyt meidän arki alkaa pikkuhiljaa palautumaan siltä osin että Marko kouluttaa aikalailla jälleen kokopäiväisesti ja pystyy kotonakin kokoajan enemmän tekemään päivittäisiä hommia. Mä oon jaksanut taas treenata vähän omien koirien ja Rusetinkin kanssa, mikä on ihana asia. Ja kaksissa kisoissakin on tullut jo käytyä.

Kaiken tämän jälkeenkin taas uskallan olla sitä mieltä että kaikki mikä ei tapa niin vahvistaa. Kunhan siihen vain antaa mahdollisuuden. Taas on yksi vastoinkäyminen koettu, mutta sitä vastaan myös paljon positiivista saatu osaksemme. Ja tällä hetkellä vahvasti tuntuu siltä että plussan puolelle ollaan jääty, täältä sitä taas tullaan. Lisää elämästä oppineena ja taas hieman vahvempana.



torstai 3. lokakuuta 2013

Jessican opissa

Tänään aamusella aikanen lähtö kohti Sipoota ja Jessican koulutusta.

Tärpän tekemisiä:

Ensin seuraamista. Seuraamisen uudelleen opettaminen meni vähän takapakkia kokeessa käymisen johdosta mutta tässä viikolla olen sitä pihassa vähän treenaillut ja alkanut palautumaan taas ähemmäs sitä mitä oltiin ennen koetta. Jessica patisteli etenemään asiassa ja selkeästi keskeyttämään ja kertomaan että "seuraa" ei ole pään roikottamista. Edelleen kuitenkin peruuttelut mukana mutta myös perusasennosta lähtöjä jotka vaikeimpia. Samaten matkaa saa pidentää.

Seuraamisen sivuaskelia vasempaan katsottiin myös. Parhaalta tuntui että vas jalalla ensin pikkuaskel taakse ja sitten itse ristiin askeltaen. vähän tarvitsee käsiapua. Samoin peruuttainen katsottiin. Parempi lähteä oik. jalalla ja samaten vähän apua vas. kädellä ettei lähde peruuttamaan nopeempaa tahtia kuin minä.

Luoksetulon seisomista. Siinä ohjeena lelun heitot ainakin hetkeksi pois. En jotenkaan ollut itse huomioinut että käyttää silmää, mutta nyt kun joku asiasta mainitsi niin ihan selkeähän se on. Tätä on kyllä niin vähän treenattu, ja tuskin ollenkaan kokonaisena liikkeenä, että ihmekös tuo jos jäänyt huomaamatta. Keskusteltiin köäsimerkin ja suullisen -käskyn käytöstä tuohon seisomiseen. Mietin vielä mutta voi olla että otan siihen suullisen käskyn takaisin. Nyt tehtiin ihan sellaista perustreeniä että namia heittämällä koira kauemmaksi musta ja sieltä tullessa käsky + käsimerkki alakautta ja namin heitto taakse. Tekee kyllä namilla paljon rennommin. Kokeiltiin myös takapalkkaa siten että Jessicalla oli namit ja vapautin hänen luokseen.

Ruutua tehtiin merkin kautta. Merkkiä teki hyvin,  mutta ruutu oli vaikea. Tai oikeastaan hallin matto oli se joka teki sen vaikeaksi. Niin kirjava että omallekin silmälle oli vaikea hahmottaa ruutua. Tärppä ei meinannut tajuta sitä vaikka laitettiin suoriltaan alusta ruutuun ja näki  kun vein sen sinne. Kun kertaalleen olin pannasta taluttanut ruudun merkiltä keskelle ruutuun alustalle niin alkoi löytämään ruutuun. Oli puhetta että Tärpälle parempi jos sekoilee ruudun kanssa että ei anna uutta käskyä vaan taluttaa sen pannasta rauhallisesti oikeaan paikkaan. Uudesta käskystä alkaa vain mahdottoman sähläämisen.

Ohjattua tehtiin myös. Keskikapula noin 10 metrissä ja sivukapulat alempana. Silloin kun oli mun sivulla kapuloiden viennin aikaa meni hyvin lähetetylle kapulalle. Merkkiä pitää vahvistaa, nythän sitä ei olekaan yhtään treenattu joten eiköhän sekin pian korjaannu.

Tunnaria, eka toisto todella hyvä! Lähes täydellinen, kerran hieman korjasi palauttaessa otetta. Toinen toisto tehtiin siten että oma kapula laitettiin normaalia kauemmaksi vääristä ja samalle väriselle kohdalle kuin mitä kapula oli. Siinä hätäänty kun ei löytänyt omaa ja toi väärän. Laitoin uudestaan lähempää kapuloille ja oma oli viety nyt hieman ähemmäksi kuin edellisellä toistolla mutta kuitenkin saman väriseen kohtaan kuin edellisellä kertaa. Tässä onnistui hyvin. Tällaisia voisi siis alkaa treenaamaan että saa itsevarmuutta että kapula kyllä löytyy vaikka ei heti hajua saisikaan tai paikallistaisi sitä.

Kaken suhteen Jessica neuvoi että laittaisi koiran molemmin puolin namit ja palkatessa sitten vapautus nameille. Tämä siksi että vähemmän ajattelisi minuun päin. Toinen idea oli että takana voisi olla joku kierrettävä kohde johon lähetän onnistuneen vaihdon jälkeen kiertämään. Tätä en uskalla vielä tehdä, koska ajallisesti ei ole vielä kauaan aikaa kun kake oli ihan hajalla. Muttta tuota namijuttua lähden kokeilemaan ja keirrätyksiäkin sitten kun saa vielä varmuutta lisää.

Paikallaolosta keskusteltiin ja Jessica heitti ilmaan että mitä jos en tekisikään Tärpälle leuka maassa paikallaoloa. Lonkallaan haluan antaa sen olla koska johtuu todennäköisesti polvesta ettei halua olla kauaa aikaa perusasennossa. Mutta tuo ei välttäättä olisi hullumpi ajatus että opettaisi vain lonkallaan makaamiseen oman käskyn ja namit etutaasujen väliin niin ei tod näk laittaisi leukaa maahan. Tuo ajatus alkoi kyllä kiinnostamaan koska jos Tärppä makaa lonkka-asennossa (mitä ei ennen tehnyt) niin leuan pitäminen maassa voi olla hankala yhdistelmö siihen.


Flow:n treeniä

Flown kanssa seuraamista taas koska eilen kotona treenatessa iski epävarmuss itselle sen eteenpäin viemisessä. Tänään teki taas normaalitasollansa, ehkä eilinen seuraamisessa sekoilu johtu siitä että ajatukset olivat osittain kanoissa ja kissoissa vaikka eivät siinä seassa pyörineetkään. Perusaentoja pitää treenata nyt niin että käsi seläntakana että pääsee siitä eroon. Auttaa siten että ensin normisivulle tulo käsi alhaalla sitten namin heitolla koira kauemmaksi ja kun sieltä tulee niin sama uusiksi mutta vas käsi selän takana. Oli näin helpompi kuin edessä istumisesta sivulle tulo.

Seuraamiseen uutena asian pään alhaalla käyttämiseen sellainen että aloittaa perusasennosta lähdettäessä täyskäännöksellä, siinä ei päänroikottamista tullut.

Lisäksi tehtiin kakea. Sama juttu kuin Tärpälle, sivunamit. Molemmista käsistä palkkauksia.

Jääviä, samoin täytyy muistaa palkata molemmista käsistä. Ja aina väliin vahvistella seisomista heittämällä nami käskyn kanssa yhtäaikaa taakse ettei pääse huononemaan kuuntelutreenejä tehdessä.





lauantai 28. syyskuuta 2013

Tärpän ensimmäinen voittajan koe

Tänään oli sitten Tärpän ensimmäinen voittajaluokan koe! Pisteitä tuli yhteensä 292, sij. 1. 

Paikkamakuu 10
Jätin Tärpän plats-käskyllä makaamaan koska lepo-käsky ei ole vielä riittävän hyvä että toimisi kisatilanteessa ja varsinkin nyt se alkoi hajoamaan kun olin treenaillut viikolla plats käskyä ja sitä että ei laita leukaa siinä maahan. Nyt aloitan teemään kunnolla kuuntelutreeniä plats ja lepo käskyn suhteen.

Nyt siis Meni makaamaan käskyn mukaisesti, mutta ennen kuin olin edes kehästä ulkona oli laittanut leuan maahan. Paikallaolon aikana oli kerran nostanut leuan, mennyt lonkalleen ja laittanut leuan takasin maahan. Liikkeen lopussa nousi aika hyvin istumaan. Hieman ryhdikkäämmin olis voinut olla.

Seuraaminen 7.5
Tein vanhalla käskyllä ja seuraaminen oli myös en mukaista odotetusti. Ajoittain pää kunnolla ylhäällä mutta enimmäkseen roikotti sitä. Kun tekee pään roikottamista niin lähes painaa jalkaan ja siitä lähti pisteitä. Lisäksi hitaaseen siirryttäessä tarjosikin liikkeestä seisomisen... Uudella käskyllä jatkoi samaan malliin kuin ennen tuota virhettä. Eipä ole tullut hidasta käyntiä treenattua aikoihin, en edes muista milloin. Tai ylipäätään noin pitkää seuraamista. Viimeksi varmastikin viime kesänä avoimen kokeessa :)

Luoksetulo 8.5
Jättö hyvä, jäi leuka ylhäällä. Seisominen aika hyvä, juuri sellainen mitä treeneissäkin tehnyt. Maahanmenoa ennakoi hieman ja sai mut tahtomattani siihen mukaan ja annoin käskyn vähän turhan aikaisin. Meni hyvin maahan. Loppuosan tuli hyvällä vauhdilla ja muistaakseni hyvään perusasentoonkin

Ruutu 10
Se oli hieno! Itse jännitin tätä eniten etukäteen, tää on mun paniikkiliike :). Meni tosi hyvällä vauhdilla, pysähty top-käskystä nopeesti ja kiepsahti muhun päin ja hyvin maahan (tosin lepoasentoon vaikka annoin maate käskyn ja piti antaa plats...). Lopussa tuli aika hyvään seuraamiseen, parempaan kuin itse seuraamisliikkeessä.

Hyppynouto 10
Siinä oli laitettu lituska merkki siihen linjalle josta liike piti aloittaa. Tärppä lähti tarjoamaan merkkiä liikkeen aloituspaikalle mentäessä ja piti oikein kaksi kertaa kutsua se sieltä pois. Näitäkin täytyy treenata. Kapula pomppi vähän vinoon vasemmalle mikä vaikeampi Tärpälle. Annoin takastullessa pienen-pienen kroppa-avun varmistaakseni että tulee hypyn kautta. En tiedä kuinka se näkyi, Tärpälle olisi varmasti riittänyt avuksi vain katseenkin siirtäminen.

Metallinouto 10
Se oli hyvä. En ainakaan muista siitä nyt korjattavaa.

Tunnari 9
Kapuloille mennessä jalalle koski yhteen väärään joka vähän liikkui. Heti omalle tultuaan otti varmasti suuhun ja toi vauhdilla. Kerran takastullessa korjasi otetta. Muuten oikein hyvä.

Kake 8
Jätettäessä teki lepo-asennon ja eka vaihto vielä istuminen mikä vaikein Tärpälle jos on tputtanut leuan maahan. Nousi kuitenkin heti ekalla istumaan, hieman nihkeästi mutta teknisesti puhtaasti. Samoin muuta vaihdot hyvä. Lopussa vaan tarvitsi perusasentoon lisäkäskyn.

Kokonaisvaikutus 10

Kisaaminen oli just niin hienoa kun olin odottanutkin. Ihanaa kun on koira joka ei paineistu kisatilanteesta ja käyttätyy kaikin tavoin kuten treeneissäkin. Se tekee kisaamisesta helppoa.




Illalla oli pakko vielä vähän aloitella plats ja lepo käskyjen erottelutreeniä :) Samoin Flow pääsi tekemään  olohuonetokoa. Jääviä joissa nyt pidin kädet seläntakana ettei saa apua niistä. Ensin liikkeestä istumista jota ei mokannut kertaakaan. Sitten seisomista ja maahanmenoa sekaisin,jossa ei myöskään mokaillut. Ja lopuksi kaikkia sekaisin, siinä lähti seisominen välillä sekaantumaan maahanmenoksi. Mutta istuminen edelleen joka kerta oikein.

Lisäksi Flowlle vähän katsekontaktin pitämistä perusasennossa ja häiriköin namikädellä. Sitäkin jo paremmin.


Team kyylärit ja Timantti lenkillä

perjantai 27. syyskuuta 2013

Päivä tokotellen

Christan koulutuksessa tänään vietettiin päivä tokon merkeissä.

Flow teki ensin seuraamista. Siinä täytyy jatkaa häriötreenejä perusasennossa istuen, samalla tapaa mitä viime viikonloppuna aloitinkin. Lisäksi omineen treenatessa tehdä katsekontaktin pitämistreeni
ä häiriten itse vas kädellä jossa nami. Siinä tuli hyvin esiin että asia vaan ei ole vielä Flowlle selvä. Aion myös kokeilla lelulla samaa, uskosin että tsemppaa enempi kun palkkana on jotain mitä se todella haluaa.

Seuraamisen liikkeelle lähdöt nyt lennosta, niin kauan että nuo perusasennossa tehdyt katsekontakti treenit sujuvat. Samoin seuramisen yhteyteen häiriköintiä. Kun perusasennossa sekä seuraamisen yhteydessä tehdyt häiriötreenit sujuvat niin sitten harjoitellaan perusasennosta liikkeelle lähdöt ottaen häiriöt heti mukaan siihen joka saa sen muistamaan missä se katse pitikään olla. Eiköhän se ekan askeleen katseenntiputus tällä jää pois.

Seuraamisessa ei tarvitse enään lelua käteen. Menee rennompana ilman ja muutenkin jo voi mennä asiassa eteenpäin. Jos edistää niin heti oma liikkeen pysäytys ja odottaa että tulee oikealle paikalle. Kuitenkin niin nopeasti uudestaan liikkeelle ettei ehdi tehdä perusasentoa jotta saa vältettyä nyt perusasennosta liikkeelle lähdöt ja pään tippumisen.

Lisäksi tehtiin Flowlla jääviä. Nyt treeniä kädet selän takana ettei vahingossakaan tule annettua käsiapuja ja pääsee oppimaan rehellisesti käskyjen kuuntelua. Seiso ja maahan meni aika kivasti, toki velä sekaannuksiakin tuli. Niitä voi tehdä kuitenkin sekaisin. Istuminen on vaikein ja vähin harjoiteltu. Sitä nyt erillisenä niin kauan että saa kaikki kroppa-avut pois. Helposti tekee siinä seisomisen. Sen jäämiseen pois auttoi kun kävin vain nätisti fyysisesti korjaamassa haluttuun asentoon. Oli Flowllw paljon selkeämpää kuin uudella käskyllä istumaan ohjaaminen.

Kun jäävät sujuvat sekaisin itse peruutellen niin seuraavaksi voi lähteä tekemään jääviä siten että namia heittämällä ensin saadaan koira pois ohjaajan luota ja sitten ohjaajalla selkä koiraa päin ja siitä jääviä sekaisin. Tämän jälkeen kiertämiseen lähettämistä ja siinä jääviä sekaisin vaihdellen sekä
meno että paluumatkalla.

Tärppä teki vain yhden kierroksen ja huomisen kokeen takia tein seuraamista. Halusin saada hieman varmistusta kuinka jatkaa seuraamisprojektia. Christa tykkäsi että on hyvällä alulla Tärpän uusi seuraaminen. Nyt vaan riittävän tuon uuden tyylin vahvistamista että varmasti oppii sen kunnolla. Ei ollut huolissaan käden häivyttämisestä, koska Tärpän ajatus ei ole liikaa kädessä, se on enempi muistuttamassa sille uudesta seuraamisesta. Huomisen kokeessa teen seuraamisen vanhalla käskyllä kuten oli ajatellutkin.

Lisäksi tehtiin kaken eka vaihto (istu) käskytyksellä  jonka teki hyvin. Lisäksi perusasennosta maahan mennessä ei laittanut päätä alas :). Saa nähdä laittaako huomenna kokeessa paikallaolossakaan... Täytyy vielä miettiä jätänkö sen huomisen kokeessa millä käskyllä paikallaoloon.

Myös liikkeestä istuminen tehtiin käskytyksellä. Sekin sujui, jee :)

Siistiä päästä huomenna kokeeseen Tärpän kanssa! Ei meinaisi malttaa odottaa ja mua jännitää jo nyt,   NIIN huippua!!


keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Tokoa

Tärpän kanssa pikkutokotreeni Kaalisaaren hiekkakentällä Mintun ja Pampulan kanssa.

Pieniä seuraamispätkiä. Muistin että voittajassahan tulee sivusiirtymisetkin ja peruutus. Ei olla treenattu, täytyy lauantain kokeessa tehdä vain perusasennon korjauksina. Idea on kyllä jo miten lähden tekeen, mutta saa odottaa ainakin näiden kokeiden jälkeiseen aikaan. Siistiä kun nyt kun tehdään vain tokoa on mahdollista säätää kaikki tällaiset pikkujututkin kunnollisiksi. 

Ruutua ilman alustaa. Tuntuu että alustatreenit on saanet nyt aikaan sen että kun ei ole alustaa niin kehittää itselleen takanauhasta alustan. Top käsky  pitää antaa turhan aikaisin, reagoi siihen laiskasti kun ajattelee takanauhalle menoa. No, ihmeitä ei nyt tehdä ennen koetta. Vahvistelin vain vähän top käskyä ruudun ulkopuolella. 

Kake toimi moitteetta ja nyt jätti alun maahanmenossakin pään ylös. Niitä olen kotona sisällä treenaillut nyt parina päivänä, palkaten kädestä namilla. Häiriöistä vastasi Minttu&Pampula team, pyysin Minttua hyppelehtimään Tärpän ympärillä Pampulan kanssa kaken aikana. Ei vaikutusta Tärppään, kait se sille aika normitilanne että aina häärää ympärillä kun kotona treenaillut paljon :)

Liikkeestä istuminen nyt hyvä.

Samoin tunnari.

Mun mainiot aina innokkaat apulaiset. Mintusta on tullut iso apu tunnarin treenaamiseen.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Kanatreeniä

Eka pieni kanatreeni pidetty ja tässä lista asioista joita tuli mieleen jotka huomioida ensi treenissä.

- Otollisin aika kanojen koulutukselle ei varmasti ole jo pimeän tultua joka tarkoittaa sitä kaverit on painuneet yöpuulle. Vireystaso ei varmasti ole otollisin.

- Jos kritterinä suunnittelee pitävänsä katseen kohdistamista johonkin suuntaan tulisi ensin osata tulkita eläinten edes sen verran että osaa nähdä milloin se katsoo mitäkin tai edes suurinpiirtein mihin suuntaan... Eli hyvin äkkiä tuli huomattua että eihän kriteerinä voi olla katseen siirtäminen johonkin tiettyyn suuntaan tai kohteeseen jos ei osaa tulkita eläintä mihin se katsoo :). Lisäksi myös tieto siitä kuinka laaja näkökenttä ja millainen näkökyky ylipäätään koulutettavalla eläimellä on auttaisi asiaa...

Todella sain kokemuksen siitä miltä ehkä ekan koiran omistajista voi tuntua kun tulevat  kurssille ja eivät ole ikinä kouluttaneet koiraa ja eivät ole opetelleet koiran elekieltä. Kyllä, yksinkertaisen asian toteuttaminen voi olla todella vaikea!

No, ainakin kanat molemmat kanat joiden kanssa puuhattiin halusivat pysyä pöydällä, sen sijaan että olisivat vaikka lentäneet johonkin ylähyllylle joka varmasti olisi niille turvallisemman oloinen paikka. Ne myös suostuivat syömään ja saatiin tehtyä naksuttimeen ehdollistamista.





Helin merkkitreeniä

Helin kanssa tein nyt ekaa kertaa merkille menoa. Lähti hyvin tarjoamaan ja pystyin pitämään kriteerinä sitä että pitää mennä ihan merkin viereen. Palkkaukset tein namia heittämällä vaihdellen eri puolille merkkiä. 

Jatkossa varmaan parempi treenata pöydällä, nyt välillä tuli palkkauksien välissä puskemaan jalkoja joka varmaankin toimii vahvisteena. 

Heli ottaa autoilun rennosti. Tänään ekaa kertaa ilman boxia autossa ja siinä se rauhassa osasi makoilla.

torstai 19. syyskuuta 2013

Tokoa Nokialla

Mintun ollessa tanssimassa pidettiin me Tärpän kanssa pienet tokotukset. 

Ensin muutamat seuraamispätkät ja perusasennossa ks kontaktin pitämistä uudella käskyllä. Se paranee kokoajan! Eilen hallilla treenatessa sain itse katsottua peilistä ja hitsi se näyttää hyvälle. Tuon kun saisi koko seuraamiseen niin se olisi mulle ihan täydellistä. Joten sitä nyt työstetään. 

Seuraavaksi kake kisamaisesti 10 metristä. Kaikki vaihdot ihan nappiin. Liikkurin ollessa käytössä teen vielä palkkauksia tiuhempaan ja tietenkin välillä muutenkin mutta nyt pari treeniä ilman liikkuria mennyt loistavasti kaikki vaihdot. Eli nyt laitettava muistiin seuraava: 

Kaksi edellistä loistavia. Sitä ennen kaksi edellistä treeniä peruutteli S-I vaihdossa. Ja näitä treenejä edelsi kaksi sellaista treeniä jossa olin laittanut sitä kunnolla peruuttamaan koska S-I vaihdossa oli tullut inan eteen. Nyt katson montako treeniä pysyy hyvänä ilman että laitan peruuttamaan ja sitä tietoa olisi tarkoitus hyödyntää jatkossa että tietää miten ajoittaa treenit ennen kisoja.

Lisäksi jos tekee väärän asennon ja uudella käskyllä tekee oikein niin siitä palkkaamattomuus tuntuu saavan Tärpän huonontamaan jatkossakin. Taas kun palkkaa oikeasta vaikka olis tehnyt ensin useammankin väärän asennon taas tuntuisi parantavan suoritusta.

Mutta takasin tähän treeniin... Seuraavaksi tein tunnarin ja se oli kutakuinkin täydellinen. Ei koskenut vääriin, meni ja palautti reippaalla laukalla. Kerran ohitti oman mutta palasi pian takasin otti varman näköisenä suuhun ja lähti heti palauttamaan! Niin mieletöntä että tää liike pelittää nyt näin hyvin! 

Liikkeestä istumista, seuraamistreenit tehneet tähänkin parempaa seuraamista vaikka teen vielä vanhalla käskyllä. Pari ekaa pienellä avulla, pari seuraavaa ilman apuja ja hyvin. Eilisessä treeneissä enimmäkseen meni maahan tai seisomaan heti kun vähensin apua. Lopuksi kävin sen seisomista tarjottuaan nätisti käsien avulla mitään puhumatta laittamaan istumaan ja sen jälkeen toimi ilman apujakin.

Sitten lopuksi vähän paikallaolon jättöjä ja siitä ylösnousemisia. Jätöt ihan ok. Ylösnousemisessa eka jumitti siten että ekalla käskyllä nosti vaan pään. Siihen auttoi hyvin että ennen liki käskyä pieni sssssssss ja liki heti perään. Tuon taidan tehdä kokeessakin.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Siinä se on!


Siinä se on Raisun ja Pojun takana, nimittäin meidän tulevan agilitykentän paikka. Nyt on projekti 
pistetty alulle, siistiä. Metsää kaatuu muualtakin, ratsastuskentän paikkaa parhaillaan kaadetaan ja tontin perältä on aikalailla jo kaadettu noin hehtaarin alue johon hepat saa isomman aitauksen. Kyllä maisema muuttuu kun puut kaatuu. Olin jo ihan varma että nyt on koneenkäyttäjällä lipsahtanut naapurinkin puolelle mutta ei ollut. Alue vaan näyttää kaadettuna isommalta. 

tiistai 17. syyskuuta 2013

Flown tilannepäivitystä

Flow:n agilityt etenee hyvää vauhtia. Mä vaan joka kerta jaksan hämmästellä sen taitavuutta, lieneeköhän mulla vaaleanpunaiset lasit jonka läpi sitä katson aina agilitytreeneissä... Mutta annan itseni elää tässä ajatuksessa.

Aata olen pari kertaa tehnyt kokonaisena, en kovin kaukaa ettei lennä harjan yli. Saa nyt ensin totutella tekemään kokonaista estettä ilman että saa kerättyä täyttä vauhtia. Tekee alastuloa hyvällä asenteella ja ei haittaisi mua vaikka ei nopeutuis enää vaikka pahaa pelkään että vahti tulee kasvamaan kokemuksen myötä. Puomia en ole vielä uskaltanut tehdä. Keinua kertaalleen olen tehnyt ja tein heti kokonaisena. Luulen että se ei tuota tuolla tavoin tehtynä ongelmia.

Keppejä olen nyt aloitellut, ovat vielä suht paljon vinossa. Tuntuu oppivan nekin helposti. Ohjureihin siinä samalla totutellut.

Mitään isompia ongelmia ei ole vielä ilmaantunut ja toivotaan että sama kaava jatkuu. Rima korkeudet ovat nyt olleet kaksi kertaa 40 sentissä. Ekalla kertaa pari kertaa tiputti, toisella ei enään tiputtanut lainkaan. Kilpailevien radoista olen tehnyt sille pätkiä silloin kun ratatreenä olemme tehneet.


Toko

Siinä lienee seuraamisessa tällä hetkellä isoin haaste. Perusasennosta aloittaessa ekan askeleen ajaksi tiputtaa pään, sen jälkeen kontakti ok. Työstän nyt sitä auttamalla namilla. Ja samalla työn alla liki käskyn lisäksi erillinen seuraa käsky.

Tunnari on Flown bravuuri, samoin hyppynoudon tajusi heti. Kaikkea ollaan vähän tehty, joten kaikki myös kesken mutta hyvällä alulla. Pikkuhiljaa mitä agility antaa myöden.

Jatkoa edelliseen...

Niimpä en ollut niin huolissani siitä. Olin kuitenkin viemässä Tärppää ensi viikolla tämän vuoksi Walteringille. Kuitenkin asia pyöri mielessä ja sillonhan sitä kyttää kuin haukka jokaista koiran liikettä... Huomasin että autoon hypätessä se ei ponnista tasapainoisesti molemmilla takajaloilla vaan kevittää vasemmalta painoa. Niimpä lauantain jälkeen kun se taas teki pari selittämätöntä riman tiputusta päätin viedä sen mahdolllsimman pian lääkäriin ja saatiinkin aika heti maanantai aamuksi.

Siellä ell totesi että molemmat polvet ovat selvästi löystyneet kahden vuoden takaisesta jolloin ne viimeksi oli tutkittu. Silloin ainoastaan vasemman polven sai paikoiltaan Tärpän ollessa nukutettuna, hereillä ollessa ei kumpikaan lähtenyt paikoiltaan. Nyt tilanne oli toinen. Vas polvi oli selkeä ykkösen polvi eli se muljahti helpon näköisesti pois paikoiltaan ja oikeakin oli löystynyt ei kuitenkaan lähtenyt paikoiltaan.

Fiilikset oli vähän sekavat mutta toisaalta huojentuneet, koska moni asia joita olen yksin ja muiden kanssa niin paljon miettinyt sai selityksen. Ja kuinka jälleen tuntee itsensä niin tyhmäksi että asioita ei ole tajunnut aikaisemmin. Autoon hyppääminen, selittämättömät rimojen tiputukset, tunne siitä että hypystä puuttu ajoittain voima joka veisi hypyn yli ja taas toisinaan hyppykaari ja tekniikka on täysin moitteeton, ongelmat vesikävelyssä, ehkä sekin kun uidessa Tärppä ei käytä takajalkojaan siten kuten  yleensä koirat uidessa. Asioita tulee varmasti pikkuhiljaa lisää ja lisää mieleen.

Illalla taas iski kaikkea muuta kuin huojentunut tunne. Fiilis oli todella surullinen. Kuinka taitavaksi Tärppä oli jo agilityssä oppinut ja parhaat vuodet piti olla edessä päin. Ja kuinka hienoja hetkiä agilityssä sen kanssa oli, ei sitä voi selittää mutta kyllähän sen kaikki tietää ketkä ovat saaneet kokea sen kun homma vain sujuu ja yhteistyö on saumatonta ja kumpikin luottaa toisensa tekemiseen. Tuntuu niin väärältä miksi se kesti se sai kestää niin vähän aikaa. Kuitenkin olen kiitollinen kaikista niistä treeneistä ja kisoista joita me päästin tekemään yhdessä. Ei ne hukkaan ole menneet. Ne on opettaneet mulle niin paljon! Niin itse agilitystä kuin elämästä yleensä.

Ja eihän meidän yhteiset hienot hetket ja tekeminen tähän lopu, siitä eritoten olen kiitollinen. Me aletaan treenaamaan nyt tokoa täysipainoisesti ja mä oon niin motivoitunut tekeen sitä! Viimeksi Sabin kanssa musta tuntunut on tokon tekeminen tältä ja lopputulos ei ollut kovin huono joten odotan innolla mihin meistä on tokokentillä. Aivan ihanaa lähteä panostamaan tokoon täysillä ja katsoa mikä lopputulos tulee olemaan. Ja oli se mikä oli, hauskaa meillä taatusti tulee olemaan.

Tärppähän on innostunut kaikesta siitä mistä mäkin koska se elää mun kautta. Itseasiassa Tärpällä on selvästi tokokoiran sydän. Tokossa ne ominaisuudet jotka olivat agilityssä sen heikkouksia ovat sen juuri sen vahvuuksia!

Uskon että tällä kaikella oli tarkoituksensa ja uskon myös siihen että tästä kaikesta voi seurata vielä paljon hyvää.

Elämä on ihmeitä ja yllätyksiä täynnä

Vihdoin otin aikaa itselleni blogin päivitystä varten. Päivitettäväähän olisi vaikka kuinka mutta tässä nyt jotain tärkeimpiä.

Elinan steriloinnin olinkin jo päivittänyt ja itse leikkaus meni hyvin. Itselläni kävi vain sellainen moka että unojdin päästäneen Elinan vessasta pois jossa oli pari päivää viettänyt toipilasaikaa leikkauksen jälkeen. Elina oli siis talossa vapaana ja tuleetin kämppää jättämällä oven auki ja tottahan Elina käytti tilaisuuden hyväkseen ja lähti ulos. Vuorokauden päästä tuosta se palasi kotiin odottaen saunan terassilla. Päästin sen saunatupaan jonne se itse marssi ja hyppäsi sängylle. Se ei kuitenkaan reagoinut normaalisti kun puhelin sille ja järkytyksekseni huomasin että sen leikkaushaava oli revennyt ja mahasta pursusi ainakin nyrkkini kokoinen möykky jotain miä kuuluisi olla mahan sisällä... Ei muuta kuin Elina boxiin ja eläinlääkäriin samantien. Olin aivan varma että se joudutaan lopettamaan, olihan se ollut vuorokauden ulkona maha auki ja kaikki lika päässyt sisälle. Itse jouduin lähtemään töihin ja Marko lähti viemään Elinaa lähimmälle eläinlääkäriasemalle että sen tuskat saataisiin lopetettua mahdollisimman pian. Mä vein Mintun kiireessä kaverinsa luokse, Mintun kysellessä melekin koko matkan että kuoleeko Elina nyt. Elina kun on niin tärkeä Mintulle, onhan Minttu ollut sen elämässä mukana ihan syntymästä lähtien.

Eläinlääkäristä oli eläinlääkäri ehtinyt jo lähtemään pois, mutta onneksi eläntenhoitajana siellä on tuttu koiraihminen Anne joka meitä on ennekin auttanut tälläisissä hätätilanteissa. Soitto Annelle ja ilmotin että Marko on matkalla sinne. Anne sai taas järjestettyä eläinlääkärin tulemaan paikalle ja sitä odotellessa Anne sai rauhoitettua Elinan ettei sen tarvinut olla tuskissaan. Se tieto jo hiemanhelpotti mua kun Marko mulle viestitteli väliaikatietoja mun kouluttaessa.

Eläinlääkäri totesi että ulostuleva möykky on vatsapaitaa, joka on osittain kuolioitunut. Se voitaisiin niiltä osin poistaa, puhdistaa jne ja kurssia kissa kasaan. Ainoa positiivinen asia oli se että ohutsuolta ei ollut tullut ulos kuten pelkäsin. Isoja toiveita ei ell antanut toipumisen suhteen. Todennäköisyyttä kyseltäessä saatiin vastaukseksi että 25-30 prosentin mahdollisuus että jää henkiin mikäli aletaan leikkaamaan. Päätettiin yrittää. Illalla Elina oli todella kipeän ja heikon oloinen. Hengitys oli raskasta ja se vain makasi. Yön aikana tapahtui jokin ihme, aamulla häkissä odotti paljon paljon virkeämpi kissa. Se otti kontaktia, otti raaputuksia vastaan,halusi syödä jne. Silloin tiesin että Elina tulee toipumaan leikkauksesta. Ja niin siinä kävi. Elina toipui meidän makkarissa häkissä ettei pääse hyppimään sängyille ja pöydille. Otin Helin makkariin myös pitämään Elinalle seuraa ja piristämään sitä. Sitä se varmasti myös teki. Yhteäkin iltana Elinan nukkuessa häkissä aivan reunassa oli Heli käynyt häkin ulkopuolella aivan Elinan viereen nukkumaan. Elinan oli taas laittanut toisen etutassunsa Helin kljen päälle peitoksi.

5 päivää leikkauksesta se halusi leikkiä pentunsa ollen itsekin kuin pieni kissanpentu. Viikon päästä leikkauksesta se päätti ottaa tikit itse pois, jättäen muutaman ompeleen eläinlääkärille jolle kävi näyttämässä naamaansa ja hienosti parantunutta haavaansa. Nyt Elina on jo ulkoillut mielellään, mutta edelleen viihtyy paljon sisällä ja se sille suotakoon.


Vanhan loppu on uuden alku...


Jälleen sitä sai valitettavasti todeta että koskaan ei voi tietää mikä treeni tai kilpailu jää viimeiseksi ja tällä kertaa kyse oli Tärpästä. Tärpästä joka on luultavasti mun elämäni koira ja johon mulla vain on jollakin tapaa erityislaatuinen suhde. Onneksi kisat menivät hyvin ja niistä jäi hyvä mieli ja ne ovat myös videolla.

Olin jo jonkun aikaa katsonut Tärpän takaosan liikettä treenin jälkeen että siinä aina hetki treenin jälkeen oli jotain mätää. Ei kuitenkaan mitään ontumisia. Samanlaista mitä sillä oli pari vuotta sitten ja se jäi pois Walteringin hoidettua se ja pitäen pienen tauon.











torstai 22. elokuuta 2013

Muutoksia kissarintamalla

Eskolle löytyi sellainen koti jossa uskon sen olevan onnellisempi kuin meillä joten päätin myydä sen sinne. Esko muutti siis tänään Tornioon ja on ollut uudessa kodissaan tosi reipas. Haikealla mielellä laitoin sen eilen matkaan, enpä olis uskonut että siihenkin oli jo ehtinyt kiintyä niin paljon. Mutta niin siinä aina käy kun saa jonkun eläimen kanssa kokea hienoja hetkiä tai jotain uutta niin siitä muodostuu itselle tärkeä toveri.

Mutta Eskolle ihmisen seura ja raaputukset ovat niin tärkeitä että uskon että uudessa kodissa se saa niitä enemmän kuin mitä meillä. 

Samalla kertaa Asko muutti uuteen kotiinsa Mikkeliin ja on ollut myös tosi reipas ja fiksu poika. 

Nyt kotona on siis enää Heli joka jääkin kotiin. Elina-emo kävi tänään eläinlääkärissä steriloitavana joten se jatkossakin juosta pihalla vapaana.

"Mikäpä täällä kelliskellessä ainokaisena pentuna" 


Äiti-kissan hellä halaus.


Agilityä ja tokoa

Tärpän kanssa tänään mentiin tekemään hallille nollatreeniä. Tällä kertaa homma kosahti 17 hypyn rimaa. Uudelleen otettaessa Tärppä ei enää malttanut pujotella loppuun saakka vaan lähti mun perään aina tokavikassa välissä. Ei auttanut kosketusalusta tai jäähylle vienyi kuin ei myöskään kieltäminen mikä nyt on niin monta kertaa ennenkin tullut todettua... Todella turhauttavaa!! En vaan yksinkertaisesti saa kestämään mun todentuntuista liikehäiriötä ratatilanteessa.

Lopuksi sain menemään toki kepit siten että melkein sormi nenässä vein sen loppuun. Kyllä todella taas saa miettiä kuinka jatkossa toimia, ei sitten todellakaan mene treenaaminen Tärpän kanssa yksitoikkoiseksi...


Illalla Mintun ollessa tanssimassa tein Tärpälle ja Flowlle puistotokoa. Siinä molemmat todella loistivat!

Tärppä teki eka seuraamista. Esin vähän turhan matalavireinen kun tein ruokapalkalla, otti häiriötä ympäristöstä tiputtaen kontaktin muutaman kerran. Asia korjaantui nopeasti palkkaamalla kerran lelulla.  Sivuaskeleet vasemmalle oli vähän tökeröt, niitä pitää treenata. Oonkohan edes koskaan treenannut niitä Tärpän kanssa. Seuraaminen juoksusta oli nyt parempaa, auttoi kovasti kun seurattaessa kehuin tosi innostavalla äänellä. Sitäkin on tehty vaan niin vähän että on sen oloinen että ei ole varma mitä ollaan tekemässä.

Liikkeestä istuminen hyvä. Palkkaus namilla, ilman vapautusta ja siitä tein sitten liikkeen loppuosankin. Hyvin kesti takanakäymisen.

Ohjattua, merkkinä 1,5 litran limsapullo. Vain sivukapulat. Merkille menon kerran mokas, oli lähdössä suoraan kapuloille. Jäi selvästi kapuloihin kiinni kun jätin istumaan kun kävelin kapulat paikoilleen. Aikaisemmin oon aina heittänyt ne suurinpiirtein paikoilleen. Täytyy siis treenata tuota viemistä. Kapuloille lähettämisessä ei ongelmaa.

Tunnari kisamaisesti, itse tehtynä. Etäisyys noin 5 m. Jännitti tehdä vieraassa paikassa ja mietin että pitäiskö ensin tehdä yksi oman haku. Mutta kun tuntui että sain sen virittelyjutuilla oikeeseen mielentilaan päätin olla tekemättä. Hyvin teki tunnari, inasen levotonta liikkumista kapuloilla. Mutta ei vääriin koskemista ja heti omalla tullessa otti suuhun ja toi hienosti. Vielä oon vähän kroppa-avulla auttanut kun tulossa kapulasuussa ettei epävarmuus iske uudelleen tuossa tilanteessa. 

Lopuksi kaket. Joissa jokainen vaihto tosi hyvä, ainoastaan seiso-istu vaihdossa saattoi mennä hieman taakse. Etäisyyttäkin lisäsin lopuksi 9 metriin! Huippua :D

Flow teki ensin seuraamista ja hienosti tekikin. Nyt se taas sujuu! Nyt mulla on ollut muutamassa viimetreenissä patukka vas kädessä. Ja tarvittaessa oon kevyesti huomauttanut suullisesti jos on yrittänyt edistää. Nyt ei yrittänyt kertaakaan ja niin oli viimetreenissäkin :).

Liikkeestä maahanmenona ensin itse peruutellen ja lelupalkalla. Tosi nopeita. Sitten seuraamisen yhteydestä käsiavulla --> hyvä. Ja lopuksi vielä perusasennosta pelkällä käskyllä, jotka nyt teki myös loistavasti.

Flowlle myös ohjattua. Se sai myös katsella kapuloiden viennin ja aiheutti saman ilmiön kuin Tärpällä, jäi enemmän kiinni kapuloihin kuin heittäessä. Merkille ohjaten kun en ole vielä aloittanutkaan merkin opettamista. Siitä tai kerran tai pari lähteä väärän kapulan luokse. Tuli kuitenkin helposti kutususta pois ja ei jäänyt toistamaan virhettä. Nyt molemmille ohjattua siten että kapulat viedään kävellen.

Liikkeestä seisomista lelupalkalla ite peruutellen, jokainen toisto tosi hyviä pelkällä suullisella käskyllä. Tämäkin etenee hyvin.

Lopuksi tunnari. Eka oman piilotus ruohikkoon. Sitten oma väärien sekaan hieman piiloon. Kummassakin työskenteli tosi hyvin. Ehkä kohta voisi alkaa ottamaan palautukset sivulle asti. Täytyy aloittaa ensin pelkän oman piilotuksen muodossa, jos hämmentyy tms. niin ei pääse nappaamaan väärä. 

Flow on niin selkeä koira että koskahan vastaan tulee joku asia joka alkaa oikein kunnolla tökkimään. E haittaa mua vaikka sellaista ei tulisikaan :).


Odottaminen on tyyyylsääääää...

tiistai 20. elokuuta 2013

Tärpän tokokuulumiset

Tokoa on tullut Tärpän kanssa tehtyä vaikka onkin jäänyt treenejä kirjottamatta.

Homma etenee ihan kivasti. Kake ja tunnari on eniten kesken olevat liikkeet edelleen, muut alkavatkin olemaan pikkuhiljaa siinä kunnossa että niiden puolesta voisi kisaan mennä.

Kakessa tällä hetkellä on hieman tökkinyt maahan-istu vaihto, tekee plats käskyllä niin helposti lepo asennon ja jämähtää siihen helposti. Sitten kun uudella käskyllä nousee istumaan tekee sen pääsääntöisesti oikein. Hetki sitten vaikein vaihto seiso-istu on toiminut nyt hyvin. Etäisyyttä on pisimmillään ollut noin 5 m.

Tunnarissa välillä sählää eävarmuuttaan mutta mitään pahoja klikkejä ei ole tullut. Uskon että tarvitsee nyt vain paljon paljon toistoja siihen. Näitä kahta liikettä oon tehnyt lähes päivittäin.

Välillä oon jo katellut kisakalenteriakin, ehkä voisi syyskuun lopussa -lokakuun alussa päästä voittajaan? Ainakin tämän vuoden puolella on tavoite hankkia ykköstulos voittajasta.  

Tärpän kanssa Elinan treeneissä

Tärpän kanssa oltiin tänään Turussa Elinan treeneissä.

Osattiin taas tehdä tosi hienoja pätkiä 24 esteelle päästiin tokalla yrittämällä, että siinä mielessä kyllä edistystä. Siinäkin tuli sellanen vähän tyhmä virhe kun olin jo etukäteen päättänyt että 24 kepeille viimistään palkkaan ja sitten ajattelin siinä Tärpän pujotelessä tehdä vähän häiriötreeniä samaansyssyyn ja pudotn lelun kun oli tokavika välissä ja samalla ryntäsin ite eteenpäin niin lelullehan se lähti. Mutta tuo 23 estettä on meille tässä kohtaa hyvä saavutus ja ne meni vielä hyvin. Nyt vain jatkamme nollatreenejä. Puomi oli seinään päin ja siitä lähdettiin takasin päin. Sinne laitoin kosketusalustan ja se oli hyvä juttu. Sitä jatkossakin etenkin tuollaisiin vaikeisiin tilanteisiin.

Radan alussa oli japsi, jonka tein yhteensä kolme kertaa ja joka kerta onnistu loistavasti!

Kaikenkaikkiaan onnistuneet ja hyvät treenit.

Vähän oli puhetta Tärpän keppiongelmasta ja Elinan mielestä radan yhteydessä aina katsottava koiraa pujottelussa vaikka erillistreeninä kestäisi mitä häiriöitä. Ja Tärpälle mahdolliset häiriöt persjättö, valssit, lelun tiputukset hyvissä ajoin koiranollessa noin  puolessa välissä. Tämä kyllä vahvisti omia ajatuksia siit että ei Tärpältä vaan voi olettaa että pysyy siellä ilman kattomista vaikka erillistreenissä kestäisikin, joten oli hyvä kun tuli puheeksi. Mutta eihän tuo mun katseen pois siirtyminen ainoa keppivirheiden aiheuttaja ole, sunnuntainakin kisoissa pujotteli mun edellä ja juoksi reipaasti sitä kiinni niin yhtäkkiä vain kääntyi katsomaan mua ja tuli pois pujottelusta. Ehkä käskytys olisi tuossa auttanut? Jokatapauksessa ensitreenissä laitan kosketusalustan keppien päähän.

Olen vielä miettinyt tuota pituutta ja siinä alustan käyttöä  viimetreenien osalta. Jos mulla laitan lelun vastaavaan paikkaan mitä alusta oli niin saan aika helpostikin provosoivalla liikkeellä tulemaan sen kulmakeppien välistä. Jos taas lelun tilalla on alusta ja josta palkaksi tulee lelu niin viimeksi ainakaan en saanut kertaakaan tekemään virhettä... On kai turha kuvitella että joskus pääsisi todella Tärpän pään sisään... :) Sillä on siis isompi veto alustalle kuin lelulle vaikka se saa alustasta sen lelupalkan. Onko kyse sitten siitä että jos on valmispalkka niin lelu ei tulekaan multa (vaikka kuitenkin lelun tuomisen jälkeen aina leikitään yhdessä) mutta jos lelun tilalla on alusta niin se on siksi hauskempi juttu kun lelu lentää multa...

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kuvia tämän päivän kissatreeneistä

Heli treenaamassa kosketusalustaa hallilla

Edelleen Heli alustatreenissä

Raaputukset on parasta :)

Kaunis Heli

Kaksi kaunista :)

Eskostakin joku onnistunut kuva

tiistai 13. elokuuta 2013

Flown agilityt

Flow teki myös tänään agilityä 1-luokan treenistä 12 esteen pätkän. Se on ihanan selkeä...

Lopuksi tein sille pujottelua, vinkepeillä ja ohjureilla. Olen ajatellut nyt nostaa kepit mahd nopeesti pystyyn ja ohjurit on sitä varten apuna että se käy nopeammin. Uskosin että Flow on sen tyylinen koira että sille toimii ohjurit ja hyvä niin sitten pääsisis nopeammintekemään sitä radan yhteydessä.

Yksi työvoitto takana!

Eilen hallilla taas kissoille alusta treeniä ja todistajan läsnäollessa voin sanoa että nyt ne osaa sen alustan. Jopa Esko! Heli jo viimetreenissä mitä tein vaikutti hyvälle, mutta nyt vielä selkeämmin vei tassua alustalle heti edellisen palkkauksen jälkeen. Helin jo ekassa setissä vaihtelin alustan paikkaa ja osasi siitä huolimatta hyvin hakeutua uudelleen alustalle. Toisessa setissä tein alustaa lattialla ja siinäkin pysyi hyvin tehtävässään. Oikeastaan teki yhtä hyvin kuin pöydällä.

Eskolle taas molemmat setit pöydällä. Kerran toisessa setissä lähti seikailemaan muualle ja pyrki pöydältä pois. Selkästi vielä jonkun verranhämmentyy kun alustan paikkaa vaihtaa mutta huikeeta edistymistä Eskollakin!

Loppupalkaksi Esko pääsi nautiskelemaan Sarin syliin ja otti siitä kaiken ilon irti.

Jaa-a, mitäköhän sitä lähtisi seuraavaksi opettamaan näille kaveruksille? Ehdotuksia?

Tärppä -luovuuden kehittäjänä ja ylläpitäjänä...

Tärpän kanssa oli tarkoitus taas tehdä nollatreeniä, tutustuessa jo sanoin että kohta jossa on oli suora putki ja siitä suoraa eteen pituus ja pituudelta tiukka käännös takaisinpäin on meille radan vaikein kohta. Ja niinhän se oli taas päädyttiin harjoittelemaan pituutta ja sen oikeanlaista suoritustapaa... Yksittäin ja esteen-parin kautta onnistuu hienosti mutta kun yhdistetään rataan niin ei puhettakaan että keskittyisi pituuteen vaan reagoi rytmitykseen niin paljon että ei enään keskity esteeseen ja kääntyy mahd pian eli kulmakeppien välistä. Ja että tämän kanssa on ennenkin päätä hakattu seinään...

Sitten riittävästi asiasta turhautuneena yhtäkkiä tuli mieleen että tietenkin kosketusalusta pitää laittaa pituuden taaksen sinne mihin haluan sen etujalat laskeutuvan. Ja tämähän toimi tietenkin! Avan kuten kepielläkin. Ei voi kun ihmetellä miksi en ole tajunnut itse yleistää tuota alustajuttua moneen muuhunkin ongelmaan. Oon ihan vakuuttunut että se tulee toimimaan tässäkin. Onhan se toiminut keppien alotuksessa ja pöydälläkin. Nyt aloin miettimään että taidan kokeilla sitä myös keppien loppuun jotta ei lähde kesken pois sekä kontaktien alastuloille niitä parantamaan. Tärppä kyllä todella pitää huolen että ei ala itse urautumaan samoihin metoideihin mitä aikaisemmin on käyttämyt. Sinänsä ihan kiva mutta todella todella turhauttavaa ajoittain! :)


sunnuntai 11. elokuuta 2013

Malinoisagilityä

Jos ihmiselle tarjotaan mahdollisuutta malinoisagilityyn pitkän tauon jälkeen olisihan se suoranaista mielipuolisuutta jättää tilaisuus käyttämättä. Ja vielä kun kyseessä on Lujan siskopuoli. Siispä Ani matkusti Rovaniemeltä meille ja tarjoaa mulle nyt kaivattua malinoisagilityä. 

Vähän jännitti onko aika kullannut muistot ja tuntuuko se enää niin hienolta kuin mitä muistin. Mutta kyllä, se tuntui juuri niin hienolta kuin muistinkin! Aivan mahtavaa! Ei meinaisi millään malttaa odottaa seuraavia treenejä.. 

Tässä se nyt poseeraa. Ja mikäs se on julkkiksen poseeratessa, sillä Anihan vilahtaa PMMP tytöt biisin musiikkivideollakin ;) 




keskiviikko 7. elokuuta 2013

Pimeetä puuhastelua

Pienet iltapuuhastelut :)

Tärpälle tunnaria, ekalla toistolla vääriä reilusti sikin-sokin, kapuloiden välit kisamittaisia. Oma sinne sekaan. Meni normaalia vauhdikkaammin. Potkaisi hieman jalalla paria väärää, toi oman. Toisella toistolla taas reilusti vääriä ja nyt rivissä muutaman sentin päässä toisistaan, oma noin puolivälissä. Meni rauhallisemmin ja toi hienosti oman koskematta muihin. 

Kake myös loistavasti. Yhden pakkia pakkia käskyn mokas, tehden maahanmenon. Kaikki muut loistavasti, myös vaikein seiso-istu :)

Flowlle tein namipalkalla seuraamista lyhyitä pätkiä pienellä käsiavulla, palkkaus hyppäyttämällä namikäteen. Tuntui että loppuakohden parani. Tein myös seuraamisen yhteyteen sivuaskelia kun välillä otti hieman sivuetäisyyttä, tämä myös toimiva. 

Lopuksi yksi oman piilotus, ei ongelmaa :)


maanantai 5. elokuuta 2013

Kissojen treenit

Helin ja Eskon parit treenit on jäänyt kirjoittamatta. Heli on niissä loistanut selkeästi paremmin.

Tänään kuitenkin hallilla kosketusalustaa kumallekin. Helillä lähes joka kerralla tassu kippoon, ja selvää ahaa elämystä havaittavissa. Osasi jopa hakeutua alustalle vaikka vaihtelin sen paikkaa.vähän teintestauksia voisiko palkkaa antaa alustan yli eikä alustalle. Se aihett tosi nopeasti vain alustanyli kävelyä, joten paras tuntui olevan palkka alustalle ja toisella namilla kissa pois alustalta.

Eskolla pakko edelleen pitää kriteerinä pään vientiä alustaa kohti. Yhdenkin tälläisen jätti palkkaamatta niin saman tien loppu kiinnostus asiaa kohtaa. Mutta eipä tuolla pienemmälläkään kriteerillä vahvistetiheys kovin korkea ole joten ei ihme että ei kestä kriteerin nostoa. Eskon kanssa ei harpota näissä hommissa :)

Nää tyypit jos mitkä opettaa mulle kärsivällisyyttä! :D

Flown tokot

Flow treenasi kakea ennen koultusten alkua. Ruoka kelpasi vähän nihkeästi palkaksi mutta jaksoi kuitenkin jotenkin keskittyä. Maahan-istu vaihdossa vähän jumitusta ja hitautta. Pitää katsoa seuraavassa treeniss tuleeko esille. Saattoi johtua vain siitä että ei ollut kunnolla orientoitunut mitä tehtiin. Muut vaihdot hyviä. Seiso-maahan vaihtoon pienensin vähän käsiapua, toimi hyvin. Istu-seiso vaihdossa pieni rauha ennenkuin palkkaa muuten helposti tulee tepastelua takajaloilla.

Lisäksi tehtiin liik seisomista ite peruutellen, jotka nyt tosi hyvin. Ei yhtään peruuttamista tai tepustelua. Liik istumista pari toistoa ilman käsiapua mutta ite pysähtyen, vähän hitaampi kuin käsiavulla mutta muuten ihan ok. Maahanmenot hyviä.

Koulutusten jälkeen ruutua kosketusalustalla. Nyt muistettava että palkka vasta kun on hetken seissyt paikallaan, muuten vahvistui tepastelu tai suuhun ottaminen. Kun tuo tuo alustalla seisominen vähän vakiintuu niin sitten se mahd pian pois ja samaa paikalla seisomista ilman alustaa pitäisi päästä palkkaamaan ruudussa.

Ohjattua ensi sivukapuloilla noin viidestä metristä. Ei ongelmaa. Sen jälkeen keskimmäinen 10 metriin ja sivukapulat viidessä. Edelleen hyvä. Osa toistoista vauhtinouto palkkauksina ja osa sivulle asti.

Seuraamista ja pääongelma aika pahana. Nyt pakko palata takas ruoka palkkaan ja kokeilla jos kestäisi lelupalkan joka tulee ruokapalkan jälkeen. Täytyy alkaa tätäkin nyt treenaamaan.

Treenin täyteinen päivä.

Hyvä tapa aloittaa viikko on tehdä se treenaamalla omia kunnolla :)

Päivällä pihassa Tärpälle kakea, jossa onnistui kaikki vaihdot niinkuin pitikin! :). Se siis todella etenee tässä touhussa. Lisäsin lisäksinjpihinkin toistoihin etäisyyttä joka ei tuottanut ongelmaa. Tuntuu että avainasemassa on ollut se että on löytynyt toimiva tapa reagoida sellaiseen virheeseen joka aiheutuu siitä kun menee siihen tilaan että " joo joo, mä tiedän ei mun tarvi kuunnella ohjeita"... Ja oon myös oppinut taas paremmin tulkitsemaan milloin kyse on siitä että ei osaa tai kykene (kierrokset noussut päässä liikaa) ja millon taas kyse siitä että ei keskity ja vaatimalla parantaa suorista. Huippua!

Mintun liikkuroimana treenasin myös tunnaria. Eka toisto siten että vein oman väärien sekaan --> toimi hyvin. Toinen toisto kisamaisesti paitsi lyhyemmällä matkalla. Siinä ensin levotonta työskentelyä kapulalla ja lähti tuomaan väärää metin verran jonka jälkeen palasi takasin ja etsi ja oman ja toi. Kolmas toisto kisamaisesti kuten edellinen. Siinä järkevää työskentelyä kapuloilla ja toi hienosti oikean.

Illalla hallilla koulutusten jälkeen myös tokojuttuja Tärpälle. Ensin seuraamista namilla palkaten. Siinä sama ongelma kuin ennen, pään roikottamista. Paikka pysyy oikeana, paitsi juoksussa helposti vähän jää. Tää saa olla tälläisena niin kauan kunnes keksin jotain millä korjata sitä, nyt ei ole ideoita siihen ja tärkeämpää treenata täysin keskeneräisiä kisakuntoon. Palkkaukset tein kuitenkin hyppäyttämällä namikäteen ja käännökset ja rytminmuutokset parantaa aina kontaktia.

Jäävät järkestyksessä seuraamisesta istu, maahan, seiso. Kaikki kerrasta oikein!

Sitten kakea ja siinä ongelma ensin väärä mielentila. Olisi pitänyt auttaa vähän rauhallisempaan mielentilaan, ensi kerralla koitan muistaa. Väärä mielentila aiheutti sen mitä yleensäkin Tärpällä eli alkoi arvuuttelupelin. Kävin puhutelemassa tästä jonka otti jopa liian vakavasti ja sen jälkeen pari toistoa oli hieman paineessa joka taas näkyi siinä että tarvi kaksi käskyä että teki vaihdon. Toisaalta Tärpän kanssa tuo tuntuu olevan pienempi juttu purkaa kuin se että aloittaa arvuutteluleikin. Vapautui     siis nopeesti ja sen jälkeen kaikki vaihdot puhtaasti.

Ruutu, siinä ekalla toistolla meni kyllä ruudun sisälle mutta vähän turhan eteen jäi. Annoin uuden käskyn jolla lähti korjaamaan paikkaa keskelle. Top käskyllä pysäytys ja palkkasin. Seuraava toisto tosi hyvä. Yhdesti tein myös liikkeen loppuosan, jotain oli nuuskinut mun pois kävellessä. Ilmeisesti namin murusia joita tippu ruutuun. Tuotakin täytyy jossai kohtaa treenata että nokka ei mene maaan vaikka on ruokaa siellä. Jokatapauksessa ruutukin on kesänaikana edistynyt tosi hyvin.

Luoksetuloa tein pitkästä aikaa. Sivulta maahanmenot joka kerta hyviä. Ekan seisomisen tein vahingossa suullisella käskyllä --> pysähty valuen. Ehkä tätäkin vois useammin treenanta niin muistaisi oliko suullinen vai käsimerkki käskynä :). Namin heitto taakse kuitenkin palkaksi. Jatkoin siitä ja otin maahanmenon joka tosi hyvä. Sitten uudestaan ja annoin tulla yli puolen välin ja seisominen käsimerkillä, joka tosi hyvä :). Palkkaus ruualla, heittämällä taakse.  Liikkeen lopuosaa erikseen heittämällä namia ja sen otettuaan liki käsky ja nopea palkkaus perusasennosta. Tuntui toimivalta. Ruokapalkkaa täytyy muistaa jatkossakin käyttää luoksetulossa, on selvästi rennompi kuin lelulla.

Lopuksi vielä ohjattua. Ensin heittelin sivukapulat noin viiteen metriin. Haetutin molemmat yhdistäen merkin. Toimi hyvin. Sitten keskimmäinen mukaan laitoinkin kaikki viiteen metriin. Hyvin haki eka vas puolen. Sitten oik, meni hyvin oikealla mutta sen jälkeen lähti hakemaan keskinmäistä. Pysähty käskystä ja sylkäs oikean aivan keskinmäisen viereen, en viitsinyt laittaa tekemää loppuun niin vaikeasta tilanteesta. Uudestaan tehtynä sama toimi hyvin, vaikkakin edelleen oikean otettua ajatukset kävi keskimmäisellä menossa mutta suullisella avustuksella tuli suorinta tietä sivulle.





torstai 1. elokuuta 2013

Takujen epikset

Minttu ja Pampula olivat kisaamassa epävirallisissa kisoissa ja mä pääsin ketyttämään.

Mukaan pääsi myös Heli, joka jälleen matkusti hienosti. Heli pääsi myös kentän reunalle haistelemaan kisatunnelmaa ja intoutui leikkimäänkin.



Eiliset agilitytreenit

Tärpälle tein ensin 17 esteen harjoituksen joka saatiin kerrasta tehtyä nollana! Huippua :). Tämän jälkeen tehtiin radan loppuosasta (30 esteen harjoitus) 18 viimistä estettä joten muutama este oli samaa kuin edellisen treenin loppuosassa. Siinä meillä tuli puolen välin jälkeen yksi rima alas. Muuten sekin tosi hyvä.

Toisella kierroksella yritin uudestaan radan loppuosaa ja tällä kertaa pituuden viiminen palikka kaatui oikein laiskasti eli pieni hipasu takajaloilla siihen. En raaskinut enään ottaa koko harjoitusta joten tein vain kuuden esteen pätkän jossa pituus oli ja se oli ok.

Tällä systeemillä nyt jatketaan. Ensi treenissä tedään 18 esteen radalla nollatreeniä.


Flow teki mölleille suunniteltua treeniä, oli pakko päästä tekemään se koska oli niin mukavan rullaava harjoitus vaikka alunperin pitikin tehdä yksittäisiä. Harjoituksessa pääsi tekemään alkusuoraa, pakkovalssia, takaaleikkausta ja takaakiertovalssia. Hyppyjen ja putkien lisäksi oli rengas ja pituus radalla. Flow meni helpon oloisesti, pakkovalssia ei osaa vielä ennakoida mun sijoittumisesta. Siihen tein muutaman palkkauksen. Takaaleikkauksessa mulla linjanleikkaus myöhässä joka kerta, sitä pitää treenata joskus ihan erillisenä juttuna. 

Videolta katsoin sen treenejä hidastettuna ja Flown liikkumista ja kropan käyttöä ei voi kun ihastella. 


Kissojen alustatreeni

Eilen mulle tuli niin houkutteleva tarjous yhdestä koirasta että oikein mitään muuta ei nyt mahdu mun mieleen ja fiilis on sellainen että käy ihan ylikierroksilla :). Yölläkin asia pyöri mielessä unen muodossa. Mutta mikäpä sen parempaa kuin purkaa ylimääräinen energia treenaamiseen.

Päätin kaikesta huolimatta tehdä vielä alustreeniä molemmille ja onneksi niin. Käsittämätöntä miten molemmilla tuntui sittenkin olevan aivot ja voisi sanoa että jotain oppimista on tapahtunut! :). Aika huippu fiilis, koirien kanssa saman asian saavutaminen on niin helppoa joten tuntui kyllä pieneltä työvoitolta.

Esko tuntuu edelleen yleisestikin rauhallisemmalta kaikin tavon. Vahvistetiheyden sain pysymään nyt   tosi pienenä ja vain pari kertaa Eskolla tuli mieleen pöydältä poistuminen. Tarjosi siis aika tiuhaan pään vientiä rasiaan josta palkkasin ja jollain kerroilla oli tassukin mukana.

Heli on taas vilkkaampi vipeltäjä. Helin treeni meni hyvin paljon samalla tapaa kuin Eskolla mutta Heli vei useimmilla kerroilla myös jalan kippoon. Se aiheutti myös sitä että ruokaa syödessään oli kipossa ja tietenkin saatuaan makupalan alas oli edelleen kipossa joten jotta pääsee sujuvasti uuteen toistoon työnsin sen varovasti kädellä pois kiposta ruokaa syödessään. Tämä tuntui ihan toimivalta.

Makupalana oli molemmilla kanafilepalleroita joista molemmat tykkäsivät, niitä ehdottomasti jatkossakin.

Maanantaina Heli oli mukana töissä. Vein hallille kissanhiekkalaatikon jotta niitä on jatkossakin helppo ottaa mukaan. Olisin ottanut Eskonkin mukaan mutta oli onnistunut menemään nukkumaan niin hyvään piiloon ettei löytynyt. Heli oli tosi reippaana hallin keittiössä koko illan. Tuntien välissä kun kävin hakemassa juomista tuli se aina innokkaana vastaan paitsi silloin kun oli nukkumassa omassa kuljetusboxissaan. Koulutusten lopuksi otin senhallin puolelle valjaissa ja vaikka hallissa oli vielä pari vierasta koiraa niin oli tosi reippaana, leikki omalla talutushihnalla ja kelliskeli kyljellään.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Maanantain treenit

Tärpälle lenkin jälkeen pihassa vähän tunnaria. Ensin kaksi kertaa oman hakeminen, nami kapulan päällä, itse vietynä. Sen jälkeen oma viiden väärän sekaan (rivissä toiseksi viiminen). Aloitti vasemmasta reaunasta, kävi järjestyksessä kapuloita läpija heti omalle tullessa otti suuhun ja toi :).

Nyt voisi muutaman vastaavanlaisen treenin tehdä, mutta sillä muutoksella että pelkässä oman haussa  lähtee totuttamaan siihen että liikkuri vie kapulan.

Muutama toisto kakea. Edelleen kaikki muut vaihdot hyviä paitsi seiso-istu vaihdossa pientä säätöä. Nyt ei kuitenkaan kertaakaan pa käskyllä tehnyt istumista. Kerran hyvä pa-is. Joillan kerroilla jäi peruutus päälle vaikka is käskykin tuli.

Treenin aloitus aina perusasennon kautta maahan, koska silloin kasaa ajatukset oikeaansuuntaa. Lnnosta jos lähtee tekemään käy liian kieroksilla ja lähtee arpapelillä heittään asentoja pystymättä kuuntelemaan käskyjä.


Eskon ja Helin sunnuntai-illaksi suunniteltu treeni siirtyi maanantai aamuun. Molemmille jälleen 3 viiden sarjaa rasiaan menoa. Eskolla eka sarja ok, ei kuitenkaan mitään ahaa-elämystä havaittavissa. Seuraavat kaksi sarjaa keskittyi pöydältä poistumiseen... Heli oli todella aktiivisella ja liikuvaisella päällä ja pääsi aika tiuhaan naksutelemaan. Kriteerinä se että selkeästi kohdistaa liikettä ja ajausta kippoon. Aika usein molemmilla tuli pään vientiä kippoon. Ehkäpä taidan kokeilla ensin sen kosketuskepin opettamista...

Lopuksi molemmille muutama toisto nami kädessä houkutellen ympäripyörähdystä (vasen). Tässä ei ongelmaa, sen verta nälkäisiä olivat.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Tärpän sunnuntai-illan pihakaket

Tärpälle yhden nakin verran toistoja kauko-ohjausta kissa häiriöllä. Muutama jumitus tuli todennäköisesti kissasta johtuen mutta joka kerta toisella käskyllä kykeni tekemään. Kerran jäähylle, kun tuntui menevän arpapeliksi. Ongelma kuitenkin vain pa-is käskyn kanssa, jota tehnyt tosi vähän ja alkuun ollut epäloogisuutta joten ei ihme. Ongelmana tässä että ei lähtenyt peruuttamaan pa käskystä vaan teki istumisen ( takajalat tiiviisti paikalla), siitä en heti laittanut jäähylle mutta kun ilme alkoi mennä siihen suuntaan että ajatusta ei ole enään yhtään mukana niin siitä pääty sitten hetkeksi autoon. Tämän jälkeen taas todella yrittija ajatteli, kerran pa käskylä teki istumisen mutta välittömästi muisti asian ja lähtikin peruuttamaan.

Seuraavan treenin voisi yrittää lopettaa ennen kuin ajaudutaan jäähy tilanteeseen, jotta joskus selviäisi kake treenistä ilman jäähyäkin ettei mene liian rankaksi.

Tärpän jäähyn aikana pääsi Elinakin tekemään muutamat istumiset ja ympäripyörähtämiset :)

Lauantain agilitytreenit

Tärppä

Tärpän kanssa tehtiin taas nollatreenä tai yritettiin. Ei taaskaan mitään isoa ongelmaa. Ja pätkissä sujuu kuin unelma mutta kokorataa tehdessä alkaa rimaa tulemaan. Taas perustilanne meille, hieman kun katse siirtyy pois koirasta ja itse spurttaan niin samantien ryysää mun perään keskittymättä hyppyyn. 17 estettä pystyttiin tekemään siis nollana. Ja kun tehtiin kohta jossa rima tippu erillisenä pikkupätkänä muutaman esteen kautta niin en saa millään keinoin Tärppää tiputtamaan rimaa... Todella turhauttavaa.

Tuleeko rimat sen takia alas tuollaisissa tilanteissa että odottaa jo niin paljon palkkaa, koska pääsääntöisesti tehty ja hiottu aina lyhyempi pätkiä? Vai johtuuko se mun mielentilasta ja sen muutoksesta joka tapahtuu kun tekee nollatreeniä? Se on kuitenkin se vire itselle joka toimii kisoissa.

Jos kyse on tuosta ensmmäisestä se ptäisi olla sht helposti korjattavissa tottuttamalla Tärppä vain piikuhiljaa pidempiin pätkiin. Niimpä nyt lähden este kerralla lisäämään nollatreeneihin radanpituutta. Seuraavassa treenissä pyrin 17:ta esteeseen.


Flow

Flow teki pätkä samasta radasta. Ihanaa perustreenä ja opetusta. Meni tosi järkevästi alun neljän hypyn suoraa jossa myös okseri. Hypyn leyeröinti ihmetteli mutta yhden palkkauksen jälkeen ei ongelmaa.

Seuraavassa treenissä voisi taas keskittyä pelkästään yksittäisesteiden treenaamiseen.

Perjantai-illan kissatreeni

Lähdin molemmille sheippaamaan pakasterasiaan menoa. Molemmille  vain kolme viiden sarjaa koska eivät olleet kovinkaan nälkäisiä. Mitään selkeää ahaa-elämystä asian suhteen en kummassakaan havainnut. Olivat kuitenkin aktiivisiä pöydällä joten vahvistetiheyden kanssa ei suuria ongelmia. Palkan tiputtiminen rasiaan tuntui paremmalta kuin rasian vastapuolelta antaminen.

Teen  tänään uuden vastaavan treenin, jos näyttää että mikään lamppu ei syty päässä niin unohdan hetkeksi rasiatreenin ja lähden opettamaan ensin kosketuskepin joka on varmastikin helpompi.

Flown lauantain tokoilut

Flow treenasi aika lyhyesti koska oli väsyneen oloinen päivn agilitytreeneistä.

Päätin lähteä tekemään ruutua kosketusalustalla. Ensin naksuttelin muutaman kerran alustaa. Teki sitä tosi hyvin, en muistanutkaan että osaa sen niin hyvin. Sitten alusta ruutuun ja pelitti juuri niin kuin pitääkin. Eli tällä jatketaan ja pitää muistaa ottaa alusta mahd pian pois ruudusta ettei jäi kiinni siihen.

Liikkeestä seisomsta tein ruokapalkalla. Teki aika kivasti, heti tietenkin helpompi kun ei tehty muita asentoja sekaan. Ei juuri peruutellut pysähtymisen jälkeen, palkkaus siten että ensin nami suuhun seisomisasentoon ja sitten vapautus ja namin heitto. Tämä tuntu toimivalta. Lopuksi lelulla muutama toisto paikalla seisomista johon lisäsin vähän omaa liikettä.

Sitten vielä muutama lyhyt pätkä seuraamista, ensn lelu kädessä joka sai aikaan saman ongelma joka ennenkin tullut esiin lelun ollessa kädessä eli lähti edistämään. Lelu taskussa taas toimi hyvin. Lienee parasta tehdä hieman sekaisn, lelu kädessä ja taskussa. Paljon joutuu vielä miettimään paikkaa,mmutta seuraa kuitenkin suorassa.

Tärpän lauantain tokotreenit

Lauantai-iltana oltiin treenaamassa hallilla sukulaisporukan kanssa :).

Lähdin ensin tekemään voittajauokan liik istumista kisamaisesti. Teki väärän asennon, jäi seisomaan. Uudella toistolla ei ongelmia. Sen jälkeen tein jääviä sekaisin ja teki pari väärää asentoa jos vein jälleen autoon.

Jäähyltä oton jälkeen ei yhtään väärää asentoa. Ruudun alun tein kisamaisesti ja se sujui taas hienosti!  Palkkaus siten että menin ruutuun palkkaamaan lelulla leikkien. Ja sitten jätin maahan ja ten liikkeen loppuosan.  Sekin meni ihan kivasti :).

Kauko-ohjauksessa pari hyvää juttua ja selkeytystä mulle. Ja ennenkaikkea siinä on nyt selvää edistystä! Etäisyyden lisääminen tuntui toimivan helpottavana tekijänä, malttoi paremmin pitää jalat takajalat paikalla kn olin selvästi kauempana, noin 4-5 m. Seiso-istu vaihdoissa käskynä pa-is ja siinä nyt selkeä linja --> pa-käskyllä  pelkkää peruutusta ja vasta is käskyllä istumaan. Jos istuu ennen is käskyä niin uudella peruutuskäskyllä laitan peruuttamaan.  Tasapainoilua peruutuksen ja istumisen palkkauksen suhteen. Kaikki muut vaihdot sujuivat tuosta matkasta hyvin! Huikeeta!

Tunnarissa epävarmuutta. Merkkasi aina heti oman mutta ei rohjennut tuoda sitä. Sitten ei pää pitänyt ja toi välillä väärää. Lopulta kuteinkin aina uudella oma käskyllä toi oikean. Plääh.. Olishan se tietty ihme ollut jos ei viime treenistä olisi mitään näkynyt nyt. Toivottavasti vaan pääsee nopeesti yli. Viiminen kuitenkin tosi hyvä. Sitä ennen tein kaksi tai kolme pelkää oman hakua. Seuraavassa treenissä alkuu muutama pelkkä oman haku makupalla ja sitten oma väärien sekaan mutta itse vieden.


perjantai 26. heinäkuuta 2013

Tärpän torstain pihakaket

Tärppä teki pihatöiden ohessa kakea joka olikin todella haasteellista koska Timantti käppäili ympärillä.

Yllätyin kuitenkin kuinka hyvin se kykeni tekemään. Jopa maahan - istu vaihto onnistui joillakin kerroilla jopa ekalla käskyllä. Ja se on hyvin koska Tärpällä on pakottava tarve aina saada kissan nähdessään maata leuka maassa. Kerran laitoin sen autoon jäähylle kun ei keskittynyt ja mokasi tehden väärän asennon. Sen jälkeen yritti todella kaikkensa! Seiso-istu vaihdot edelleen vaikeimpia. Peruutuksen kautta nyt oon sitä pari kertaa tehnyt ja tuntuu että se on ainoa tapa saada aikaseksi oikeaa liikerataa. Muut vaidot pääsääntöisesti hyvä. Etäisyys oli noin1-2m.

Jatkoa edelliseen...

Paikalla seisomisen (etupalkka)  lisäksi teen nyt pelkkää liikkeestä stoppia kuitenkin pienellä kestolla palkaten namilla seisomisasentoon. Pitää saada vain koko liik seisominen vahvemmaksi. Liik istuminen hieman hidastui kun tiesi saavansa lelupalkan. Niimpä namilla ainakin niin kauan että saa käsiavun kokonaan pois.

Seuraamista tehtiin muutama pikkupätkä. Käännöksiä voisi alkaa ottaa mukaan, niissä vielä aika hukassa kun tulevat keskellä seuraamista. Kesken seuraamisen tehty sivuaskel/askeleet vasemmalle taas sujuivat tosi hyvin. Hieman meinasi välillä tulla sivuetäisyyttä ja siitä syystä tein sivuaskelia. Päätäkin piti hieman alempana mitä normisti. Otin lelun käteen ja päänasento korjaantui. Voisi nyt hetken aikaa taas treenata seuraamista lelu kädessä.

Lopuksi ruutua, jossa oli valmis palkka. Ei oikein osannut hahmottaa ruutua vaikka koitin virittellä ruutuun menoon. Kun lähetin niin meni lopulta ruutuun, ehkä puolivahngossa. Toinen toisto site että appari vei Flown nähden lelun ruutuun, ei ongelmaa. Sitten tein läheltä tyhjään ruutuun lähetyksi
ä ja huomasin ongelman Flown ajatuksesta ruudusta jonka valmis palkalle juoksuttaminen on aiheuttanut. Ajattelin ruudun siten että törppöjen läpi pitää juosta ja jatkaa matkaa kunnes palkka tulee vastaan... Ja kun on niin pitkälaukkanen ja junamainen etenijä niin jes huutoonkin reagoi hieman hitaasti ja jatkaen laukkaa.. Eli nyt ainakin oon varma että haluan että se osaa itse hakea paikan, irtoaminen musa tuskin Flowlle tulee olemaan ongelma kun vain tietää paikan. Nyt pitää miettiä lähdenkö tekemään kosketusalustalla vai suoraan vaan sheippaamalla haluttua paikkaa vai jotain muuta.



Keskiviikon tokotreenit

Keskiviikkona Tärppä ja Flow treenasi tokoa Karkun nurtsikentällä.

Tärppä

Ensin tein jäävät seuraamisesta istu, maahan, seiso järjesetyksessä. Kaikki jäävät teki oikein, välillä on ollut vaikeuksia maahanmenon jälkeen tehdä seisominen. On tehnyt siinä väärää asentoa (maahan)  nyt kuitenkin hyvät! Seuraaminen ei kovin kaksista mutta siihen on tarkoitus keskittyä sitten kun jääviin tulee varmuutta siten ettei  sekoile asentojen kanssa.

Seuraavaksi ruutu. Kisaetäisyydeltä lähetys ja meni loistavasti! Hienosti keskelle ruutua pysähty seisomaan. Ruutuun meno vauhti ei ollut kovin kummonen, mutta ei mitään väliä. Meni tasasta laukkaa. Siihen voi joskus tehdä vähän villitsemistreeniä jos vauhti ei tule varmuuden kautt. Nyt kuitenkin hyvn ajatus mukana.

Sitten tunnari, jossa oli tällä kertaa kaksi jalkaisilla kommunikaatio vaikeuksia :). Ensin tein oman haun, nami kapualan päällä. Sujui hyvin. Sitten kisamaisesti apparin viemänä. Meni vähän turhan hulvattomatomana kapuloille ja toi kaksi väärään kapulaa puoleen väliin ja palasi itse takaisin töihin ja toi lopulta oikean. Vähän jäi epäselväksi oliko tuuria että otti oikean, työskentely rauhatonta. Päätin ottaa uudelleen samalla tapaa, kapulat oli rivissä ja mä olinsiinä käsityksessä että oma on toka vikana rivissä mutta se olikin toisena... Meni kapuloille, työskenteli vähän rauhallisemmin ja otti oikean jonka siis luulin olevan väärä. En reagoinut mitenkään ja Tärppä tiputti sen puolessa välissä matkaa ja lähti takas kapuloille. Nuuski, meni huuhaili siellä täällä ( meni epävarmaksi) toi jotain väärää pari kertaa. Sen jälkeen keskeytin ja vein Tärpän autoon "jäähylle" ja otin Flown. Jäähylle meno on tuollaisessa tilanteessa Tärpälle pahin rangaistus. Oma fiilis ei ollut kovin hohdokas kun selvisi että se oli tuonut alunperin oikeaa. Oli vain tullut epävarmaksi kun niin usein olen alkanut

kehumaan niillä paikkeilla missä tiputti oman.... Aika kohtuuttoman kova rangaistus oman kämmin takia.
Hetken päästä otin Tärpän uudelleen kentälle tunnaria uusimaan. Tein saman oman haun kuin alkuun, ei ongelmia. Sitten oma väärien sekaan mutta tällä kertaa vein oman itse koska se on Tärpälle tutumpi tilanne. Pieni kylmähiki otsalla lähetin sen kapuloille. Meni todella fiksusti ja totisena kapuloille. Taisi jo toisena tulla omalle,selvästi merkkasi sen kuitenkaan koskematta siihen. Tarkasti kaikki kapulat ja palasi omalla ja toi hienost! Huh! En ollutkaan pilannut meidän tunnaria. Saattoi jopa olla hyvä koska en ole koskaan aikaisemmin nähnyt Tärppää noin keskittyneenä kapuloilla. Se oli selvästi  päättänyt onnistua.

Lopuksi ohjattua, joka oli toinen kerta Tärpälle. Laitoin taas keskilinjalle useamman kapulan ja reunakapulat oikeaan matkaan suurinpiirtein. Nurtsikentältä sillä oli vaikeuksia bongata haettavaa etenkin kun sillä ei ole vielä selkeää mielikuvaa liikkeestä. Yritti useamman kerra keskimmäisiä mtta kuunteli hyvin kun kielsin menemästä. Merkkiä yhdistelin myös haroituksessa. Sitä teki kivasti

Seuraavassa treenissä laitan edelleen keskelle useampia kapuloita tai tavaroita mutta reunakapulat otan alemmas niin bongaa ne helpommin. Mielenkiintoista nähdä mitä tälläisestä tulee kun keskellä on alusta asti useampia kapuloita.




Flow

Tärpän ollessa jäähyllä Flow pääsi tekemään tunnaria. Ensin tein oman piilotuksen liikkurin piilottamana. Ei ongelmia. Sitten kisamainen mutta oma piilossa lähellä vääriä. Ja sekin pelitti hienosti! Ajokoiralla se nenä toimii.

Flown oikealla vuorolla tein ensin jääviä sekaisin. Ekaks ruokapalkalla, istumisessa pieni käsiapu. Maahanmenot ja istumiset tosi hyviä. Seisomisessa välillä teki maahanmenoa. Ja toinen ongelma oli kun teki seisomisen (joka tosi napakka) niin lähti hyvin nopeasti tarjoamaan sivulletuloa. Siihen ei auttanut lelupalkka,mhytkyt, jännitteen luominen ei mikään. Niimpä seuraavassa treenissä vahvistan seisomista ja jätän muut asennot vaikka treenaamatta. Paikalla seisomista pitää tehdä, sitä ontehty vasta ihan pari. Kert

Heli ja Esko maailmalla

Heli ja Esko aloittivat tänään autoiluun totuttelun. Aamulla toin boxin sisälle ja pennut leikkivät heti innoissaan boxissa. Sitten lähdettiin käymään Tervekoskella ja katit boxissa viereen penkille. Hetken ajan maukuivat, todennäköisesti sitä että eivät päässeetkään vapaasti kulkemaa sisään ja ulos mutta pian jo nukahtivat. Nukkuivat rennosti sekä meno että paluumatka. Takas tullessa käytiin eläinkaupassa ja käytin molempia yksitellen kaupassa sisällä. Ihmeen rohkeita olivat molemmat. Olin varautunut että nököttäisivät vain paikallaan mutta halusivatki lähteä tutkimaan kauppaa. Laitettiin sitten uudet valjaat päälle ja se ei tuntunut häiritsevän lainkaan, alkoivat leikimään talutushihnalla :). Mahdottoman hauskoja tyyppejä!

Eilen muutamat toistot tein naksuun ehdollistamista ja kädestä syöttämistä & namin käden seuraamista.



tiistai 23. heinäkuuta 2013

Projektikissat Heli ja Esko

Helin ja Eskon  koulutus alkoi tänään, sopivassa 9 viikon iässä :). Heli ja Esko olkoon mun projektit mikäli saan niin paljon aikaiseksi ja todella suoritan eläintenkouluttajan ammattitutkinnon näytöt. Sitä varten tarvitsee olla koiran lisäksi toinen eläinlaji jota kouluttaa ja hevosta ei hyväksytä. Hyvähän niitä on kaksi olla jos toiselle käy jotain tai mä sössin toisen kanssa jotain :).

Molempien kanssa treenasin nyt ekalla kertaa vain sitä että oppivat ottamaan makupalan kädestä, samlla ehdollistin naksuttimeen. Ja lopuksi harjoittelin että makupalakättä pitää seurata muutaman askeleen verran saadakseen namin.

Molemmat olivat oikein hyvällänrokahalulla liikenteessä, Heli vaikutti ehkä hieman ahnaammalta ruuan perään. Namina oli keittokinkkua joka siis upposi tosi hyvin.

Taidan tehdä pari tai muutaman tälläisen treenin ja sitten taidan aloittaa kosketusalustan opetamisen.

Rusetin temppuilua

Eilen päätettiin ottaa kuvia Rusetista kun treenaan sen kanssa erilaisia temppuja. Ja hienoja kuvia saatiinkin :)

Ensin treenasin Rusetin mielestä varmaan tylsintä juttua eli mun ympäri pyörimistä (myötäpäivään).
Siinä mulla on kosketuskeppi apuna ja sen avulla ohjaan tekeen pyörähdyksen. Ensin pari toistoa vain puoleen väliin kierrosta, palkkauksen oon tässä tehnyt siten että palkan saadaakseen joutuu ottaN vielä pari askelta kierroksen suuntaan. Parin puolikierroksen jälkeen teki aika kivasti kokonaan mun ympäri kiertämisen. Täytyy tässä muistaa tehdä riittävän pieni määrä toistoja ja käskysanaa pitäisi miettiä tälle tempulle.




Seuraavaksi tein korinnostoa. Sen muisti hyvin ja tää on sille selvästi mieluisa temppu :). Teki joitain tosi korkeallekin nostoja ja hetken pitoja. Kriteerinä mulla oli loppuvaiheessa selkeä nosto maasta. Aika hyvin toiseksi treeniksi! Pitää varmaan seuraavaan treeniin miettiä selkeä aika siihen kauan korin pitää olla irti maasta.



Pallon potkasutreeni oli myös toinen kerta kun tehtiin sitä. Väliin turhautuessaan hamusi suulla palloa mutta aika hyvin tarjosi jalkakosketusta. Kriteeriä mulla oli selkeä kosketus jalalla siten että pallo liikkuu. Ainakin puolet toistoista oli sellasia että tarjosi pallon päälle jalan laittamista. Tarkoituksena on että kun saan tuon suun käytön väemmälle niin jätän palkkailematta jalan asettelut pallon päälle. Jos nyt jo jättäisin ne palkkaamatta uskon että vahistetiheys kasvaisi liian suureksi ja tapahtuisi sammumista ja ympärillä oleva vihreä kutsuisi luokseen :).



Maahanmenemistä jälleen yritin huonoin tuloksin. Se vaan venyy ja venyy mutta ei ajatusktakaan että laittaisi edes toisa polvea maahan. Pitää varmaan yrittää keksiä toinen reitti maahanmenon opettamiseen. Tuosta kyllä saisi kumartamisen todennäköisesti helpolla muokattua koska nyt jo jotain miettiessäni tarjosi pään viemistä etujalkojen väliin :). Ihme operantti-poni!



Sitten vielä lopuksi innostuin että alanpa sheippaamaan pihalla olevan kiven päälle etujalkoja. Aikaisemmin sheipannut etujalat vain hyvin matalalle puualustalle. Ja todella yllätyin kun aikaa meni noin minuutti niin tarjosi jo molempia etujalkoja kivelle! Lisäksi olin innoissani siitä että se kivi oli nurtsilla ja mun kanssa tekeminen kiinnosti enempi kuin ilmanen ruoho :). Tähän asti oon treenannut aina hiekalla ettei niin helpolla pääse itse itseensä palkkaamaan kun on vapaaana.