Jessican opissa

Tänään aamusella aikanen lähtö kohti Sipoota ja Jessican koulutusta.

Tärpän tekemisiä:

Ensin seuraamista. Seuraamisen uudelleen opettaminen meni vähän takapakkia kokeessa käymisen johdosta mutta tässä viikolla olen sitä pihassa vähän treenaillut ja alkanut palautumaan taas ähemmäs sitä mitä oltiin ennen koetta. Jessica patisteli etenemään asiassa ja selkeästi keskeyttämään ja kertomaan että "seuraa" ei ole pään roikottamista. Edelleen kuitenkin peruuttelut mukana mutta myös perusasennosta lähtöjä jotka vaikeimpia. Samaten matkaa saa pidentää.

Seuraamisen sivuaskelia vasempaan katsottiin myös. Parhaalta tuntui että vas jalalla ensin pikkuaskel taakse ja sitten itse ristiin askeltaen. vähän tarvitsee käsiapua. Samoin peruuttainen katsottiin. Parempi lähteä oik. jalalla ja samaten vähän apua vas. kädellä ettei lähde peruuttamaan nopeempaa tahtia kuin minä.

Luoksetulon seisomista. Siinä ohjeena lelun heitot ainakin hetkeksi pois. En jotenkaan ollut itse huomioinut että käyttää silmää, mutta nyt kun joku asiasta mainitsi niin ihan selkeähän se on. Tätä on kyllä niin vähän treenattu, ja tuskin ollenkaan kokonaisena liikkeenä, että ihmekös tuo jos jäänyt huomaamatta. Keskusteltiin köäsimerkin ja suullisen -käskyn käytöstä tuohon seisomiseen. Mietin vielä mutta voi olla että otan siihen suullisen käskyn takaisin. Nyt tehtiin ihan sellaista perustreeniä että namia heittämällä koira kauemmaksi musta ja sieltä tullessa käsky + käsimerkki alakautta ja namin heitto taakse. Tekee kyllä namilla paljon rennommin. Kokeiltiin myös takapalkkaa siten että Jessicalla oli namit ja vapautin hänen luokseen.

Ruutua tehtiin merkin kautta. Merkkiä teki hyvin,  mutta ruutu oli vaikea. Tai oikeastaan hallin matto oli se joka teki sen vaikeaksi. Niin kirjava että omallekin silmälle oli vaikea hahmottaa ruutua. Tärppä ei meinannut tajuta sitä vaikka laitettiin suoriltaan alusta ruutuun ja näki  kun vein sen sinne. Kun kertaalleen olin pannasta taluttanut ruudun merkiltä keskelle ruutuun alustalle niin alkoi löytämään ruutuun. Oli puhetta että Tärpälle parempi jos sekoilee ruudun kanssa että ei anna uutta käskyä vaan taluttaa sen pannasta rauhallisesti oikeaan paikkaan. Uudesta käskystä alkaa vain mahdottoman sähläämisen.

Ohjattua tehtiin myös. Keskikapula noin 10 metrissä ja sivukapulat alempana. Silloin kun oli mun sivulla kapuloiden viennin aikaa meni hyvin lähetetylle kapulalle. Merkkiä pitää vahvistaa, nythän sitä ei olekaan yhtään treenattu joten eiköhän sekin pian korjaannu.

Tunnaria, eka toisto todella hyvä! Lähes täydellinen, kerran hieman korjasi palauttaessa otetta. Toinen toisto tehtiin siten että oma kapula laitettiin normaalia kauemmaksi vääristä ja samalle väriselle kohdalle kuin mitä kapula oli. Siinä hätäänty kun ei löytänyt omaa ja toi väärän. Laitoin uudestaan lähempää kapuloille ja oma oli viety nyt hieman ähemmäksi kuin edellisellä toistolla mutta kuitenkin saman väriseen kohtaan kuin edellisellä kertaa. Tässä onnistui hyvin. Tällaisia voisi siis alkaa treenaamaan että saa itsevarmuutta että kapula kyllä löytyy vaikka ei heti hajua saisikaan tai paikallistaisi sitä.

Kaken suhteen Jessica neuvoi että laittaisi koiran molemmin puolin namit ja palkatessa sitten vapautus nameille. Tämä siksi että vähemmän ajattelisi minuun päin. Toinen idea oli että takana voisi olla joku kierrettävä kohde johon lähetän onnistuneen vaihdon jälkeen kiertämään. Tätä en uskalla vielä tehdä, koska ajallisesti ei ole vielä kauaan aikaa kun kake oli ihan hajalla. Muttta tuota namijuttua lähden kokeilemaan ja keirrätyksiäkin sitten kun saa vielä varmuutta lisää.

Paikallaolosta keskusteltiin ja Jessica heitti ilmaan että mitä jos en tekisikään Tärpälle leuka maassa paikallaoloa. Lonkallaan haluan antaa sen olla koska johtuu todennäköisesti polvesta ettei halua olla kauaa aikaa perusasennossa. Mutta tuo ei välttäättä olisi hullumpi ajatus että opettaisi vain lonkallaan makaamiseen oman käskyn ja namit etutaasujen väliin niin ei tod näk laittaisi leukaa maahan. Tuo ajatus alkoi kyllä kiinnostamaan koska jos Tärppä makaa lonkka-asennossa (mitä ei ennen tehnyt) niin leuan pitäminen maassa voi olla hankala yhdistelmö siihen.


Flow:n treeniä

Flown kanssa seuraamista taas koska eilen kotona treenatessa iski epävarmuss itselle sen eteenpäin viemisessä. Tänään teki taas normaalitasollansa, ehkä eilinen seuraamisessa sekoilu johtu siitä että ajatukset olivat osittain kanoissa ja kissoissa vaikka eivät siinä seassa pyörineetkään. Perusaentoja pitää treenata nyt niin että käsi seläntakana että pääsee siitä eroon. Auttaa siten että ensin normisivulle tulo käsi alhaalla sitten namin heitolla koira kauemmaksi ja kun sieltä tulee niin sama uusiksi mutta vas käsi selän takana. Oli näin helpompi kuin edessä istumisesta sivulle tulo.

Seuraamiseen uutena asian pään alhaalla käyttämiseen sellainen että aloittaa perusasennosta lähdettäessä täyskäännöksellä, siinä ei päänroikottamista tullut.

Lisäksi tehtiin kakea. Sama juttu kuin Tärpälle, sivunamit. Molemmista käsistä palkkauksia.

Jääviä, samoin täytyy muistaa palkata molemmista käsistä. Ja aina väliin vahvistella seisomista heittämällä nami käskyn kanssa yhtäaikaa taakse ettei pääse huononemaan kuuntelutreenejä tehdessä.